Uuden sukupolven kaupunkitietomallit Helsinkiin

Semanttinen kaupunkitietomalli on enemmän kuin kolmiulotteinen kuva tietokoneen näytöllä. Mallin kohteet sisältävät ominaisuustietoa itsestään. Semantiikan avulla tietokone ymmärtää esimerkiksi, mitkä osat kuvaavat rakennuksen kattoa tai seiniä. Tietoa tarvitaan, kun määritetään vaikkapa aurinkoenergiatuotannon mahdollisuuksia kaupungin rakennusten katoilla.

”Helsinki on Pohjoismaissa ensimmäinen kaupunki, joka on tehnyt älykkään, semanttisen mallin koko alueeltaan. Helsinki tiivistyy, ja tarvitaan uusia työkaluja esimerkiksi täydennysrakentamisen suunnitteluun, vuorovaikutukseen asukkaiden kanssa sekä myös päätöksenteon tueksi”, apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki kertoo.

Molemmissa malleissa näkyy koko kaupunki saarineen, yhteensä yli 500 neliökilometrin alueelta. Malleja voidaan käyttää yhdessä kaupungin kartta-, paikkatieto- ja rekisteriaineistojen kanssa. Lisäksi semanttisen mallin tietosisältöä voidaan rikastaa rajattomasti erilaisten analyysien ja simulaatioiden avulla.

”Mallista saadaan vastaus tietosisällön mukaan vaikkapa kysymyksiin, montako puuta tai rakennusta alueella on, monestako ikkunasta on merinäköala tai montako tuntia vuodessa aurinko voisi teoriassa paistaa tietylle terassille”, projektipäällikkö Jarmo Suomisto Helsingin kaupunginkansliasta kertoo.

”Mallien avulla voidaan tehdä laskelmia ja visualisoida vaativia, nimenomaan koko kaupungin kattavia analyysejä energialähteistä, kasvihuonekaasupäästöistä tai liikenteen ympäristövaikutuksista. Malleja voidaan soveltaa myös elinkeinoelämän, matkailun, navigaation, pelastustoimen, televerkkojen rakentamisen sekä kiinteistöhallinnan ja aluesuunnittelun tarpeisiin”, Suomisto jatkaa.

Mittatarkka kolmioverkkomalli auttaa tapahtumatuottajaa tai omakotirakentajaa

”Helsingin 3D-hankkeessa tuotettiin ensisijaisesti semanttinen, älykäs kaupunkitietomalli. Sivutuotteena saatiin tehtyä myös kevyempi versio, niin sanottu kolmioverkkomalli. Se näyttää Helsingin kesällä 2015, jolloin mallia varten otettiin 50 000 ilmakuvaa ”, Jarmo Suomisto kertoo.

Malli on mittatarkka, joten sen avulla esimerkiksi tapahtumatuottaja voi suunnitella tapahtuma-alueen tai asukas tehdä tontilleen tulevan lisärakennuksen alustavansuunnitelman. Oman kodin myynti-ilmoitukseen voi lisätä mallista näkymän, johon asunto on merkitty. Näin ostaja pääsee tutustumaan ympäristöön virtuaalisesti.

Kaupunkimalleja kokeillaan parhaillaan kaupungin omissa hankkeissa

”Uudet kaupunkimallit ovat avoimia monesta suunnasta – kaupunkitietomalli perustuu avoimeen maailmanlaajuiseen CityGML-standardiin ja mallityössä on käytetty useita avoimen lähdekoodin sovelluksia. Tästä koituu kaupunkilaisille veronmaksajille hyötyä,” Suomisto korostaa.

Helsingin kaupungilla on kaksitoista pilottihanketta, joissa hyödynnetään kaupunkitietomalleja. Joulukuussa verkossa avattava Ogelikone liittyy Raide-Jokerin myötä muuttuvaan Oulunkylän asemanseutuun. Pilotti on pelinomainen sovellus, jolla kaupunkilaiset voivat arvioida eri kehitysvaihtoehtoja.

Helsingin aurinkoenergiapotentiaali on semanttiseen malliin perustuva analyysi, jossa tutkitaan Helsingin kaikkien rakennusten katto- ja seinäpintojen soveltuvuutta aurinkosähkön tuotantoon.

Aleksanterinkadun huoltotunnelin käyttöä pyritään lisäämään hyötypelisovelluksella, jossa voi tutustua tunnelin sisäänajoreitteihin ja liikkumiseen itse tunnelissa.

Molempien kaupunkimallien aineisto on verkkopalvelussa avoimena datana kaikkien käytössä.

Helsingin kaupunkimalliprojekti sai kansainvälistä huomiota marraskuussa Lontoon Be Inspired -tapahtumassa, jossa palkitaan vuosittain merkittäviä infrastruktuurihankkeita. Helsinki voitti ensimmäisen palkinnon ”Innovation in Reality Modelling” -sarjassa.