Jyty: Pidemmät työurat vaativat asennemuutosta ikääntyviä kohtaan

"Eläkekiistat eivät jätä ketään kylmäksi, ja työurakiistely on pitänyt kestävyysvajeeseen linkitetyt eläkeuudistusvaatimukset pinnalla jo useita vuosia. Jos välillä kuumanakin käyneestä keskustelusta jotain hyötyä on ollut niin ainakin se, että nyt toivottavasti ryhdytään tosissaan toteuttamaan käytännössä niitä konkreettisia toimenpiteitä, joilla työelämän laatua saataisiin parannettua ja sitä kautta mm. työuria pidennettyä", Pihlajamäki linjasi Jytyn talvipäivillä Hyrynsalmen Ukkohallassa lauantaina.

"Kun tähtäämme Suomessa pidempiin työuriin, tarvitsemme ennen kaikkea asennemuutosta ikääntyneitä kohtaan. Emme ikärasismia, emme ihmisten potkimista eläkeputkeen ennen aikojaan. Lisäksi tarvitsemme parempaa esimiestyötä, parempaa johtamista. Tarvitsemme myös työtekijälle mahdollisuutta vaikuttaa omaan työhönsä. Sekä sopivin väliajoin lisäkoulutusta. Jos ikääntyvä henkilö ei saa esimieheltään tukea, työstä tulee pakkopullaa, joka ei enää houkuta. Työuran loppupäässä tarvitaan myös mahdollisuutta tehdä yhä enenevässä määrin osa-aikatyötä", Pihlajamäki linjaa.

Pihlajamäen katsoo, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on äärimmäisten kysymysten äärellä väestön ikääntymisen, hyvinvointi- ja peruspalveluja tuottavan henkilöstön kiihtyvän eläköitymisen ja mm. kunnissa meneillään olevien uudistushankkeiden paineessa. Palvelujen tehostamisen ja henkilöstövähennysten vauhdissa ei ole kyetty pitämään riittävästi huolta hyvästä työelämän laadusta ja johtajuudesta.

"Nyt jos koska tarvitaan arvokeskustelua ja tekoja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Vaikka työurien pidentämistä vaativien suusta kuulee nykyään yhä useammin sanat huolehtiva työelämä, konkreettiset toimenpiteet ovat vielä jääneet puheiden asteelle. Eläkeiän pakkonosto, jota muuten tällä viikolla julkistetun tutkimuksen mukaan kannattaa vain 18 % suomalaisista, ei johda haluttuun lopputulokseen, jos työelämän sisältöihin ei tehdä muutoksia", Pihlajamäki korostaa.

Tärkeintä jatkon kannalta on Pihlajamäen mukaan se, että suomalaisilla on paitsi työtä niin myös halua tehdä sitä. Ja luonnollisesti työkykyä. Johtamis- ja lähiesimiestaidot nousevat tällöin ratkaisevaan asemaan. Ne sanelevat sen, kuinka pitkään työssä jaksetaan.

"Olen vakuuttunut, että kun työhyvinvointia lisätään, myös ns. työn tuottavuus nousee. Tämä vain vinkkinä mm. kuntasektorille, jossa parhaillaan on meneillään ns. Tuloksellisuuskampanja."

Pihlajamäen mukaan Suomessa on erilaisia työelämän parantamiseen liittyviä laatuohjelmia enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Tästä huolimatta työurat jäävät Suomessa monia vertailumaita lyhyemmiksi, ja ihmiset voivat huonosti.

"Jotain tarttis tehdä, sillä työelämäämme riivaa kiireen kulttuuri."

"Yksi tällainen laatuprojekti oli sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2007 pystyttämä ja vuosi sitten maaliskuussa päättynyt Masto-hanke. Siinä tavoiteltiin masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrän vähentämistä. Vaikka hanke tuottikin tulosta ja eläköitymistrendi kääntyi laskuun, haasteita riittää. Työkyvyttömyyden takia jää vuosittain eläkkeelle edelleen eri syistä yli 30 000 ihmistä, joista masennuksenkin vuoksi nelisentuhatta. Jos masennuksen takia eläköityvien määrä saataisiin vaikkapa puolitettua, säästöä kertyisi jopa saman verran kuin paljon puhetta aiheuttaneesta  puolustusvoimauudistuksesta eli noin 200 miljoonaa", Pihlajamäki vertaa.

Pihlajamäen mukaan lukuisat  työhyvinvointiohjelmat ovat tuottaneet rutkasti tietoa. Nyt tarvitaan vain tiedon siirtämistä käytäntöön, ja ratkaisevat toimenpiteet tehdään työpaikoilla. Kolmikantaisesti voidaan valtakunnan tasolla tehdä linjaukset, mutta ei niillä työpaikkakohtaisesti työhyvinvointia edistetä", Pihlajamäki huomauttaa.