Älä anna puheen hämätä... Kielellisten ongelmien varhainen tunnistaminen ja perheille annettava tuki ratkaisevan tärkeää

Suomessa on noin 70 000 alle 18-vuotiasta lasta ja nuorta, joilla on kielellinen erityisvaikeus (aiemmin dysfasia). Kielellisen erityisvaikeuden varhainen tunnistaminen ja lapsen ja hänen perheensä tukeminen ovat avainasemassa ongelmasta aiheutuvien vaikeuksien vähentämisessä. Vanhemmat ja lasten kanssa päivittäin tekemisissä olevat päivähoidon ammattilaiset voivat tehdä paljon lapsen tukemiseksi.

Ilman riittäviä ja tarkoituksenmukaisia tukitoimenpiteitä kielellinen erityisvaikeus (aiemmin dysfasia) voi aiheuttaa lapselle ja nuorelle oppimisvaikeuksia ja ongelmia kaverisuhteissa sekä haitata tunne-elämän ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Ennuste on parempi, jos tukitoimet käynnistetään jo kielihäiriöepäilyn herätessä. Tämä on mahdollista sekä kotona että päivähoidossa.

Hämäävä puhe peittää ongelmia alleen

Kielellisessä erityisvaikeudessa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän mukaisten odotusten tasoisesti. Häiriö ei selity neurologisilla tai aistitoimintojen, tunne-elämän tai ympäristötekijöiden poikkeavuuksilla. Taustalla on mitä ilmeisimmin lapsen perimä.

Kielellinen erityisvaikeus on häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky on puutteellista. Kyse ei ole vain puuttuvasta puheesta tai sen viivästymisestä, jota esiintyy vähintään joka viidennellä lapsella. Heistä kaikki oppivat jossain vaiheessa puhumaan, mutta he eivät kuitenkaan välttämättä ole ikätoveriensa tasolla kielellisessä toimintakyvyssä. Puheen alkaminen ei siis tarkoita, että lapsen kielelliset ongelmat olisivat takanapäin. Hänen sanavarastonsa voi olla liian niukka, mikä vaikeuttaa uuden tiedon hankkimista ja prosessointia eikä lapsi tai nuori pysty aina ymmärtämään muiden puhetta. Tästä seuraa väistämättä oppimisvaikeuksia koulussa ja ongelmiin tarttuminen vasta silloin on jo huomattavasti vaikeampaa kuin varhaisessa leikki-iässä. Lapsella ja nuorella on usein vaikeuksia myös omien tunteidensa ilmaisemisessa.

Vuonna 2010 annettu Käypä hoito -suositus, jonka ovat laatineet Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Foniatrit ry:n ja Suomen Lastenneurologian yhdistyksen asettama työryhmä, painottaa kielellisen erityisvaikeuden hoitosuosituksessa varhaista tukea, jota sekä lapsi että hänen perheensä tarvitsevat.

Puheterapian lisäksi lasta voidaan tukea monin tavoin arjessa jo ennen virallista diagnoosia, joka voidaan usein luotettavasti asettaa vasta 5-6-vuotiaana. Tämä on mahdollista, jos vanhemmat ja lapsen kanssa aikaa viettävät aikuiset ovat tietoisia pienistä keinoista, joilla lapsen kielenkäyttöä voidaan kotona ja päivähoidossa tukea. Vanhemmilla on oikeus saada tukea voidakseen ohjata lastaan. Liian pitkäksi venähtänyt odottelu ja "kyllä se puhe sieltä ajan myötä tulee" -asenne vie monia mahdollisuuksia helpottaa kielellisestä erityisvaikeudesta kärsivän lapsen elämää.

Tervetuloa yleisötilaisuuteen Kokkolassa 16.4., Vantaalla 18.4. tai Seinäjoella 14.5.
Aivoliitto järjestää kolme avointa yleisötilaisuutta kaikille lasten ja nuorten kielellisestä erityisvaikeudesta kiinnostuneille. Ensimmäinen tilaisuus on Kokkolassa 16.4.2012 klo 18-20, Kokkolan kaupunginkirjaston Hongell-salissa, Isokatu 3. Toinen tilaisuus järjestetään Vantaalla Tikkurilassa 18.4. klo 18-20, Metropolia ammattikorkeakoulun auditoriossa (AD190), Lummetie 2. Kolmas tilaisuus on Seinäjoella 14.5.2012 klo 18-20, Koulutuskeskus Sedun auditoriossa, Kirkkokatu 10.

Tilaisuudet avaa suunnittelija Elina Salo Aivoliitosta. Luennoitsijana on Kokkolassa FL Leena Ervast, erikoispuheterapeutti. Vantaalla ja Seinäjoella luennoitsijana on LT Marja Asikainen, foniatrian erikoislääkäri.

Lisätietoja suunnittelija Elina Salolta: p. 040 5437 292, elina.salo@aivoliitto.fi
Toimittajat ovat tervetulleita tilaisuuteen.

Kielellinen erityisvaikeus -termi (engl. SLI = specific language impairment) otettiin Suomessa käyttöön kansainvälisen käytännön mukaisesti Käypä hoito -suosituksessa vuonna 2010. Termi kattaa paremmin kaikki lapsen tai nuoren kielellisen toimintakyvyn häiriöt, ei vain puheen ongelmia.

Näitä lapsia ja nuoria ja heidän perheitään edustaa Aivoliitto ry (nimi vaihtui 1.1.2011 lukien, aiemmin Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry). Aivoliiton toiminnan piiriin kuuluvat myös aivoverenkiertohäiriön sairastaneet.

Lisätiedot:
- suunnittelija Elina Salo, Aivoliitto ry, p. 040 5437 292; s-posti: elina.salo@aivoliitto.fi
- toiminnanjohtaja Tiina Viljanen, Aivoliitto ry, p. 040 8331 511; s-posti: tiina.viljanen@aivoliitto.fi

Liite: Yleisötilaisuudet, pdf