Ruokavalion glykeemisellä indeksillä ei ole yhteyttä diabeteksen kehittymiseen
Ruokien glykeemisen indeksin (GI) tarkastelu ja GI:stä puhuminen on tullut tutuksi julkisuuden ravitsemuskeskusteluista. Glykeemisellä indeksillä kuvataan ruoan aiheuttamaa aterianjälkeistä verensokerin nousua. Ruoan GI on aterianjälkeisen verensokerin nousun suuruus prosenttiosuutena vertailuruoan (glukoosiliuos tai valkoinen vehnäleipä) aiheuttamasta verensokerin noususta, kun molemmista saatava hiilihydraattimäärä on sama. Glykeeminen kuorma (GL) lasketaan kertomalla hiilihydraattien määrä GI:llä.
On esitetty, että ne ravinnon hiilihydraatit, jotka suurentavat aterian jälkeen veren sokeripitoisuutta nopeasti ja voimakkaasti, lisäisivät riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen.
Väitöstyössään TtM Minna Similä tutki, onko ruokavalion glykeemisellä indeksillä, glykeemisellä kuormalla ja hiilihydraattien saannilla yhteyttä tyypin 2 diabeteksen puhkeamiseen. Hän tarkasteli sekä hiilihydraattien kokonaissaantia että niiden saantia ruoista, joiden GI on pieni (korkeintaan 55), keskisuuri (56 - 69) tai suuri (70 tai enemmän). Lisäksi Similä tutki, miten rasvan tai proteiinien korvautuminen hiilihydraateilla vaikutti diabetesriskiin.
Aineistona oli 25 943 keski-ikäisen tupakoivan suomalaismiehen seurantatutkimus, jossa ruoankäyttötiedot kerättiin kyselylomakkeella ja diabetekseen sairastumista seurattiin Kelan erityiskorvattavien lääkkeiden rekisteristä. Kahdentoista vuoden seurannan aikana tutkimusaineistossa todettiin 1 098 diabetestapausta. Ruoan GI:n vaihtelua tutkittiin ateriakokeessa, jossa tutkittavien lukumäärä oli 11.
Ruoan GI-mittauksen tulokset vaihtelivat paljon sekä saman henkilön eri mittauksissa että henkilöiden välillä. ”Ihmisten välillä on huomattavia eroja siinä, minkä verran sama hiilihydraatti suurentaa aterian jälkeen veren sokeripitoisuutta; esimerkiksi valkoisen vehnäleivän GI vaihteli tutkittavien välillä 42:sta 103:een. Lisäksi eri päivinä sama hiilihydraatti voi aiheuttaa samalla ihmisellä erilaisen verensokerin nousun”, Similä kertoo.
Ruokavalion keskimääräisellä glykeemisellä indeksillä tai glykeemisellä kuormalla ei ollut yhteyttä diabetesriskiin, joten GI:stä ei löytynyt selitystä tyypin 2 diabetekseen.
”Vaikka kahden ruokavalion keskimääräinen GI ja GL olisivat samat, ne voivat muodostua hyvin erilaisten ruokien yhdistelmistä ja siten heijastaa ruokavalion muitakin ominaisuuksia kuin hiilihydraattien laatua. Tämä heikentää epidemiologisen tutkimuksen mahdollisuuksia havaita ruokavalion glykeemisten vaikutusten ja tautiriskin välisiä yhteyksiä”, Similä toteaa.
Myöskään suuremman GI:n hiilihydraattien korvautuminen pienemmän GI:n hiilihydraateilla ei ollut yhteydessä diabetesriskiin.
Sen sijaan ruokavalion suurempi hiilihydraattipitoisuus oli yhteydessä pienempään tyypin 2 diabeteksen riskiin: sairastumisriski oli pienempi, kun hiilihydraatit korvasivat rasvaa tai proteiinia, erityisesti kovaa rasvaa tai eläinperäistä proteiinia. Tulos ei riippunut siitä, mikä oli rasvaa tai proteiinia korvaavien hiilihydraattien GI.
”Näiden tulosten perusteella glykeemisen indeksin huomioimisella ei voida ehkäistä tyypin 2 diabetesta. Hiilihydraattipitoisten ruokien muilla ominaisuuksilla sekä rasvan ja proteiinin määrällä ja laadulla on omat vaikutuksensa. Edelleen selvin keino tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn on normaalipainon ylläpitäminen”, Similä summaa.
TtM Minna Similä väittelee 13.4.2012 kello 12.15 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Glycemic Index in Epidemiologic Study of Type 2 Diabetes" (Glykeeminen indeksi tyypin 2 diabeteksen epidemiologisessa tutkimuksessa). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, Auditorium XII, Unioninkatu 34. Vastaväittäjänä on professori Mikael Fogelholm, Helsingin yliopisto, ja kustoksena on professori Jaakko Kaprio. Tutkimus on tehty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Helsingin yliopiston e-thesiksessä
http://ethesis.helsinki.fi/vaitokset.html
Väittelijän yhteystiedot:
Puh. 020 610 8869 (mahd. yhteydenotot ti 10.4. ja ke 11.4. ap.)
Sähköposti:
minna.simila@thl.fi
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Polttavaa tiedettä, viileitä tanssimuuveja – Suomeen voitto kansainvälisessä tiedeviestintäkilpailussa2.5.2025 13:17:05 EEST | Tiedote
Sulo Roukan ja monitaiteellisen tiimin tanssiaskeleet toivat voiton arvostetun Science-lehden Dance Your Ph.D. -kilpailussa.
Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat löysivät yli 150 tieteelle uutta lajia vuonna 202429.4.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Suuri osa maapallon eliölajeista on vielä tuntemattomia. Tutkimustieto lajeista ja niiden välisistä suhteista, levinneisyysalueista ja elintavoista auttaa ymmärtämään paremmin maapallon monimuotoisuutta ja suojelutarpeita.
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Suomalaisten turvallisuuskäsitykset ovat sopeutuneet maailmanpolitiikan myllerrykseen24.4.2025 07:01:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten suhtautuminen puolustuspolitiikkaan on muuttunut huomattavasti Suomen Nato-jäsenyyttä seuranneen kahden vuoden aikana. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa suomalaiset mieltävät Nato-jäsenyyden edelleen laajasti (80 %) Suomen turvallisuutta vahvistavaksi tekijäksi.
Suomalaiset yliopistot käynnistävät Saudi-Arabiassa laajan opettajien täydennyskoulutusprojektin23.4.2025 10:12:31 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+, Itä-Suomen yliopisto ja Turun yliopisto käynnistävät huhtikuussa 2025 uuden kolmivuotisen opettajien täydennyskoulutusprojektin Saudi-Arabiassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme