Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Keskivertovaltuutettu istuu vuoden aikana kahdeksassa kokouksessa ja päättää 80 asiasta

Jaa
Kunnanvaltuustot kokoontuvat Suomessa keskimäärin kahdeksan kertaa vuodessa, käy ilmi Kuntaliiton selvityksestä. Kuntakohtaiset erot ovat suuret: Juankoskella valtuusto kokoontui kaksi kertaa ja Helsingissä kaksikymmentäyksi kertaa.

Kuntaliitto tiedottaa
9.12.2016
Julkaisuvapaa heti


Neljä kuukautta kuntavaaleihin:
Keskivertovaltuutettu istuu vuoden aikana kahdeksassa kokouksessa ja päättää 80 asiasta

Kunnanvaltuustot kokoontuvat Suomessa keskimäärin kahdeksan kertaa vuodessa, käy ilmi Kuntaliiton selvityksestä. Kuntakohtaiset erot ovat suuret: Juankoskella valtuusto kokoontui kaksi kertaa ja Helsingissä kaksikymmentäyksi kertaa.

Kuntaliitto selvitti valtuustojen ja hallitusten kokous- ja työskentelykäytäntöjä kyselytutkimuksessa, joka toteutettiin keväällä 2016. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 223 kuntaa, eli vastausprosentti oli 71.

Kuntaliiton selvitykseen osallistuneiden kuntien vastausten perusteella kuntien valtuustoissa on keskimäärin kymmenen päätettävää asiaa per kokous ja 81 päätettävää asiaa vuodessa. Vuotta 2015 koskevien tietojen perusteella päätöksiä tehtiin eniten Helsingissä, jossa valtuusto käsitteli 319 asiakohtaa. Vähiten käsiteltäviä asiakohtia oli Hämeenkyrön ja Juankosken valtuustoissa, joissa molemmissa oli vuoden aikana 20 käsiteltävää asiaa.

Valtuuston kokous kestää tyypillisesti 1–2 tuntia. Etenkin lyhyet kokoukset ovat lisääntyneet. Muutos on merkki siitä, että kokouksissa käsiteltäviä asioita valmistellaan entistä enemmän etukäteen, esimerkiksi valtuustoryhmien sisäisissä neuvotteluissa tai iltakouluissa.

Kunnanhallitus kokoontuu keskimäärin 21 kertaa vuodessa

Kunnanhallitukset pitävät keskimäärin 21 kokousta vuodessa ja käsittelevät jokaisessa kokouksessa noin 15 asiaa. Hallituksen kokous kestää yleensä 2–3 tuntia.

- Kuten valtuustojen, myös hallitusten kokousten pituuteen vaikuttaa se, missä määrin kokousasioita on käsitelty etukäteen käydyissä keskusteluissa. Kunnanhallituksen jäsen käyttää kokouksiin vain runsaan kymmenesosan kaikesta luottamustehtävän hoitamiseen käyttämästään ajasta. Suuri osa työstä tehdään siis muualla kuin kokoussalissa, selvityksen tehnyt erityisasiantuntija Sirkka-Liisa Piipponen toteaa.

Sisältöanalyysi 40 kunnan kunnanhallituksien kokousaisoista: sote-palvelut aiheena kahdessa prosentissa käsiteltävistä asioista

Valtakunnallista kyselyaineistoa täydennettiin lisäksi analysoimalla kunnanhallitusten kokouspöytäkirjojen asiakohtia yhteensä 40 kunnassa, jotka kuuluvat Kuntaliiton koordinoimaan ARTTU2-tutkimusohjelmaan. Kunnat edustavat kattavasti koko maata pienoiskoossa.

ARTTU2-kuntien hallitusten kokouspöytäkirjojen analyysista käy ilmi, että suurin osuus eli 37 prosenttia kunnanhallitusten asioista koskee kunnan hallintoa, johtamista ja demokratiaa. Talouteen liittyvät asiat vastaavat puolestaan 14 prosenttia käsiteltävistä asioista.
 
- Tämä on luonnollista, koska kuntalain mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta, analysoi Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Kaija Majoinen.

Yhteensä 23 prosenttia ARTTU2-kuntien kunnanhallitusten käsittelemistä asioista koskee yhdyskunta- ja ympäristötoimialaa. Asiakohdista noin kaksi prosenttia liittyy sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

- Sote- ja maakuntauudistus siirtää sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen kunnilta maakunnille. Tulosten perusteella uudistus ei ole tuomassa kuntien hallitusten kokousten aiheisiin suurta muutosta. Kuitenkin muutokset pakottavat kuntia kehittämään hallitustyöskentelyä yhä strategisempaan suuntaan. Kunnan edunvalvonnan rooli suhteessa sosiaali- ja terveyspalveluihin nousee yhä tärkeämmäksi, toteaa Majoinen.


Lisätietoja:
tutkimus- ja kehitysjohtaja Kaija Majoinen, p. 0500 811 239
erityisasiantuntija Sirkka-Liisa Piipponen, p. 050 448 3366
tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, p. 050 337 5634

FAKTALAATIKKO
Kuntien ylimmät päättäjät eli kunnanvaltuutetut valitaan kuntavaaleissa huhtikuussa 2017. Ennakkoäänestysaika on Suomessa 29.3.-4.4. ja ulkomailla 29.3.-1.4. Varsinainen vaalipäivä on 9. huhtikuuta. Kuntaliitto kokoaa vaalitietoa sivulle www.kuntavaalit.fi

ARTTU2-tutkimuskunnat ovat Askola, Espoo, Hattula, Hirvensalmi, Hollola, Hämeenlinna, Inari, Jyväskylä, Kankaanpää, Keitele, Kemiönsaari, Keuruu, Kokkola, Kotka, Kurikka, Kuusamo, Lappeenranta, Lempäälä, Liperi, Mikkeli, Mustasaari, Nivala, Oulu, Paltamo, Parkano, Petäjävesi, Pudasjärvi, Raasepori, Raisio, Rautalampi, Salo, Sipoo, Säkylä, Tampere, Tornio, Turku, Vaasa, Vantaa, Vimpeli ja Vöyri.

Lisätietoja: www.kunnat.net/arttu2

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kunnat.net on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Joka kolmas kuntapäättäjä on kohdannut häirintää tai uhkailua6.6.2025 07:20:00 EEST | Tiedote

Kolme kymmenestä kuntapäättäjästä on kokenut häirintää tai uhkailua kuluvalla valtuustokaudella, ilmenee Kuntaliiton tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta. Häirintää kokevat erityisesti naiset ja näkyvissä luottamustehtävissä toimivat. Häirinnän muodoista yleisimpiä ovat asiaton palaute mediassa (57 %), sanalliset uhkaukset tai aggressio kasvokkain (43 %) sekä maalittaminen (35 %). Sosiaalisessa mediassa tapahtuneet uhkaukset ovat hieman vähentyneet vuodesta 2020. Samalla tutkimus osoittaa myös valonpilkahduksia: keskusteluilmapiiri kunnissa on monin paikoin parantunut.

Vauvarahaa maksavien kuntien määrä kasvussa2.6.2025 09:24:01 EEST | Tiedote

Vauvaraha on yleistynyt erityisesti pienissä kunnissa, joissa etsitään tapoja tukea perheitä ja houkutella uusia asukkaita, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Vastasyntyneitä muistetaan jollain tavalla lähes 120 kunnassa, ja vauvarahaa maksetaan 64 kunnassa. Suurimmillaan vauvaraha on 10 000 euroa. – Vaikka vauvaraha ei ratkaise väestörakenteen muutoksia, monessa kunnassa sen avulla halutaan viestiä, että lapset ja lapsiperheet ovat arvokkaita sekä tukea perheiden arkea, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye