JHL:n toimialajohtaja Pirjo Mäkinen Mikkelissä - TYÖKYVYTTÖMYYDEN VÄHENTÄMINEN PIDENTÄISI TYÖURIA TEHOKKAASTI

On parempiakin vaihtoehtoja pidentää työuria kuin lakisääteisen eläkeiän nostaminen, painotti ammattiliitto JHL:n toimialajohtaja Pirjo Mäkinen vappuna Mikkelissä. Hän puhui SDP:n Mikkelin kunnallisjärjestön ja SAK:n Mikkelin seudun paikallisjärjestön vappujuhlassa.
- Keinoja löytyy, jos vain tahtoa on.

Suomalaiset elävät pitempään, ja väestö vanhenee. Jokainen työikään tuleva uusi ikäluokka on pienempi kuin työvoimasta poistuva. Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää väestön vanhetessakin kilpailukykyisiä yrityksiä, nykyistä korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria, Mäkinen totesi.
- Työuria on tärkeää pidentää alusta eli nuoret on saatava ammattiin ja työllistymään nykyistä aiemmin. Niitä on pidennettävä myös lopusta. Olosuhteet on luotava sellaisiksi, että työssä jaksaa pidempään.
- Ennen kaikkea työuria on pidennettävä keskeltä. On täytettävä eri syistä pätkittyneisiin työuriin syntyneitä aukkoja. Tarvitsemme vähemmän irtisanomisia ja pätkätyösuhteita ja enemmän uusia, pysyviä työpaikkoja.

Erityisen tärkeää on torjua uhkaava työkyvyttömyys.
- Ongelmiin on puututtava riittävän ajoissa, ennen kuin ne johtavat pysyvään työstä poisjääntiin ja ennenaikaiselle eläkkeelle. Kuntoutuksella on parannettava joko osittain tai kokonaan jo työkyvyttömiksi todettujen mahdollisuutta palata työelämään.

Työkyvyttömyys maksaa paljon sekä työnantajille, eläkejärjestelmälle että yhteiskunnalle.
- Rahaakin tärkeämpää on puuttua aidosti kustannusten taustalla oleviin tekijöihin, jotta työkyvyttömyyseläkkeille ei jouduttaisi niin usein. Kysymys on ennen kaikkea ihmisestä, hyvästä elämästä.
- Työeläkejärjestelmät tarjoavat työkykyään menettäneille mahdollisuuksia jatkaa töissä esimerkiksi ammatillisen kuntoutuksen tai osatyökyvyttömyyseläkkeen avulla. Näitä olemassa olevia mahdollisuuksia tulee myös käyttää.

Työntekijälle pidempi työura tarkoittaa parempaa tulevaa eläkettä tulevaisuudessa. Se on tärkeää etenkin niille pienipalkkaisille ja pätkätyöntekijöille, joiden eläke uhkaa jäädä alle perustoimeentulon.

Asenteiden muututtava

Jotta työurat käytännössä pitenisivät, pitää myös työelämän asenteiden muuttua, Mäkinen huomautti.
- Ei riitä, että vanhempien työntekijöiden arvostus ja alentuneen työkyvyn ottaminen huomioon työjärjestelyissä jäävät vain kauniiksi ajatukseksi. Niistä pitää tulla työyhteisöihin aidosti vallitseva käytäntö. Hyvinvoiva työntekijä jaksaa työssä pitempään ja tekee parempaa tulosta.

Yhteiskunnan kannalta on keskeistä, että kaikille voidaan taata työpaikka. Yhtä tärkeää on, että uusilla, pirstaleisilla työmarkkinoilla voi sujuvasti siirtyä työstä työhön ja että se kannattaa.
- Lainsäädännön tulee olla sellaista, ettei se toimi päinvastaiseen suuntaan. Aktiivisia työntekijöitä ei pidä rangaista heidän pyrkiessään säilyttämään työmarkkinakelpoisuutensa.

Mäkinen nosti esimerkiksi aktiiviset työttömyysuhan alaiset ihmiset.
- On kummallista, että työvoimapoliittiseen koulutukseen hakeutunut henkilö ei saa ylläpitokorvausta, jollei ole oikeutettu työttömyysetuuteen. Usein tässä on kysymys seitsemän päivän omavastuuajan osalta evätystä ylläpitokorvauksesta.
- Työmarkkinoita säätelevä lainsäädäntö pitää saada ajan tasalle. On estettävä tilanteet, joissa työnhakija joutuu oman aktiivisuutensa vuoksi kärsimään taloudellisesti.

Tällainen lainsäädännön korjaaminen parantaisi työmarkkinoiden toimivuutta.

Lisätietoja: Pirjo Mäkinen 040 524 9161

Ammattiliitto JHL:n 240 000 jäsentä huolehtivat suomalaisten hyvinvoinnista, peruspalveluista ja turvallisuudesta monenlaisissa tehtävissä. JHL:läisten aloja ovat hoito, hoiva, kasvatus, sivistys, ruokahuolto, tekniikka ja infrastruktuuri, liikenne, puhtaus ja kunnossapito, hallinto, vapaa-aika, kulttuuri, turva ja pelastus. Kunnissa, valtiolla, yrityksissä ja seurakunnissa. Kunta-alalla JHL on suurin henkilöstöjärjestö.