Huono-osaisuuden kasautumisen pysäyttäminen vaatii moniulotteista lähestymistapaa

Yhteiskuntatieteiden maisteri Noora Berg lähestyy huono-osaisuutta väitöskirjassaan moniulotteisesti kattaen terveyden, sosiaaliset suhteet, sosioekonomiset tekijät ja riskikäyttäytymisen.

Tutkimus käsittää yhden tamperelaisen ikäluokan, jota seurattiin kyselylomakkein 16-, 22-, 32- ja 42-vuoden iässä.

Tutkimuksessa seurattiin erilaisia huono-osaisuuden kehityspolkuja nuoruudesta keski-ikään ja havaittiin, että sosiaalisilla suhteilla on tärkeä rooli huono-osaisuuden kasautumisessa. Vaikeudet nuoruusiän perhesuhteissa olivat osa riskien ketjuja, jotka vaikuttivat taloudellisiin ja mielenterveyden ongelmiin aina keski-ikään saakka.

– Huono-osaisuutta olisikin järkevää tarkastella paljon laajemmin kuin vain köyhyytenä tai syrjäytymisenä työmarkkinoilta, sanoo Berg.

Useat samanaikaiset vaikeudet nuoruuden sosiaalisissa suhteissa olivat myös yhteydessä kuolleisuuteen 26 vuotta kestäneen tutkimusjakson aikana. Voimakkain yksittäinen riskitekijä kuolleisuudelle oli koulutussuunnitelmien puuttuminen tai epävarmuus niistä 16-vuotiaana.

Humalajuominen on yhteydessä monenlaiseen huono-osaisuuteen

Naiset, jotka joivat usein humalahakuisesti nuoruudesta keski-ikään, kokivat todennäköisemmin lähes kaikkia tarkasteltuja huono-osaisuuksia. Miehillä, jotka joivat kaikissa ikävaiheissa usein humalahakuisesti tai lisäsivät juomista nuoruuden jälkeen, huono-osaisuus näkyi lähinnä terveyden ja talouden ongelmina.

Nuoruusiän usein toistuva humalajuominen ei kuitenkaan tutkimuksen mukaan johtanut keski-iän huono-osaisuuteen, jos juominen väheni nuoruusiän jälkeen.

– Tämä kannustaa ehkäisemään haitallista alkoholinkäyttöä ja huono-osaisuutta myös nuoruusiän jälkeen, Berg sanoo.

– Lapsuudessa ja nuoruudessa koettu huono-osaisuus vaikuttaa hyvinvointiin vielä keski-iässä, mutta se ei vääjäämättä määritä ihmisen elämää. Tämä luo monia mahdollisuuksia huono-osaisuuden ehkäisytyölle. Tuloksemme korostavat huomion suuntaamista perhesuhteiden parantamiseen, koulutuspolkujen tukemiseen sekä haitallisen alkoholin käytön ehkäisyyn.

Tutkimus on osa Stressi, kehitys ja mielenterveys -tutkimusta (TAM-hanke), joka toteutetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.

YTM Noora Berg väittelee 3.2.2017 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Accumulation of disadvantage from adolescence to midlife - A 26-year follow-up study of 16-year old adolescents" (Huono-osaisuuden kasautuminen nuoruudesta keski-ikään). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biomedicum 1, Luentosali 2, Haartmaninkatu 8.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot: Noora Berg, noora.berg@thl.fi