
Luomun kannattavuus on parempi kuin tavanomaisen tuotannon
Vuonna 2015 tavanomaista tuotantoa harjoittavilla tiloilla yrittäjätulo oli 13 700 euroa vuodessa, kun se luomutuotantoa harjoittavilla oli keskimäärin lähes 28 000 euroa. Luomutiloilla yrittäjäperhe sai 10 euron korvauksen työtunnille sekä kolmen prosentin koron tuotantoon sijoitetulle omalle pääomalle. Tavanomaista tuotantoa harjoittavilla tiloilla jäätiin puoleen näistä.
Tuotantokustannukset ovat luomussa alhaisemmat
Luonnonmukaista ja tavanomaista tuotantoa harjoittavien tilojen myyntituottojen ja tukien summa, kokonaistuotto, oli kutakuinkin yhtä suuri, noin 140 000 euroa. Tästä oli tukien osuus luomutiloilla keskimäärin 50 prosenttia ja tavanomaista tuotantoa harjoittavilla 31 prosenttia. Muut kasvinviljelytilat -ryhmässä luomutilojen tuen osuus oli noin 75 prosenttia ja tavanomaisilla 50 prosenttia. Maitotiloilla tukien osuus oli kuitenkin ryhmissä sama, noin 30 prosenttia.
Tuotantokustannus, sisältäen myös omasta työstä ja pääomasta aiheutuvat kustannukset, oli vuonna 2015 luomutuotantoa harjoittavilla noin 163 000 euroa, mikä oli 26 000 euroa alhaisempi kuin tavanomaisessa tuotannossa.
"Ero syntyi pääasiassa tarvikekustannuksissa ja siellä erityisesti lannoite- ja energiakustannuksissa. Työkustannuksessa ei ollut eroa luomutuotannon ja tavanomaisen tuotannon välillä", sanoo kannattavuuskirjanpidon tutkimuspäällikkö Arto Latukka Luonnonvarakeskuksesta.
Kokonaistuotto ja tuotantokustannukset sisältävät myös tiloilla tuotetun ja käytetyn rehun arvon. Rehun arvo oli tavanomaista tuotantoa harjoittavilla jonkin verran pienempi kuin täysin luomussa olevilla. Osittain luomussa olevien ja tavanomaista tuotantoa harjoittavien välillä ero oli pienempi.
Tavanomaisen tuotannon omavaraisuusaste eli oman pääoman osuus koko pääomasta oli 73 prosenttia ja luomutuotannon noin 70 prosenttia. Yritykset eivät ole keskimäärin tarkasteltuna velkaantuneita. Hivenen heikomman vakavaraisuuden ja myös suuremman tulosvaihtelun vuoksi luomutuotannon riskitaso on hivenen suurempi kuin tavanomaisen tuotannon.
Luomutilojen satotasot ovat puolet tavanomaisesta
Kasvinviljelytiloista luomutuotantoa harjoittavien tilojen viljojen keskisato oli vuonna 2015 noin puolet pienempi kuin tavanomaista tuotantoa harjoittavien tilojen. Tarkastelussa ei ole voitu ottaa huomioon luomutuotantoon liittyviä välivuosia. Kasvintuotannon monimuotoisuudessa ei ollut eroja tuotantoryhmien välillä.
Luomutuotannon kannattavuustulokset on laskettu noin 100 luomutilan perusteella, jotka sisältyvät Luonnonvarakeskus, Luken 840 tilan kannattavuuskirjanpitotila-aineistoon. Luomutulokset on tuotettu tilivuodesta 2000 lähtien.
Tuotantoryhmät vertailtavissa Taloustohtori -sivustolla
Tavanomaista tuotantoa harjoittavien kirjanpitotilojen keskipeltoala oli vuonna 2015 noin 60 hehtaaria ja
luomutukea saaneiden 75 hehtaaria eli neljänneksen suurempi. Koska luomutuotannon ja tavanomaisen tuotannon tuotantosuuntajakaumakin on erilainen, tarjoaa Taloustohtori-sivusto mahdollisuuden vertailla ryhmiä tuotantosuunnittain. Tämän lisäksi luomutilat on nyt jaettu tilivuodesta 2014 lähtien niihin, joilla koko tuotanto on luonnonmukaista ja niihin, joilla vain osa tuotannosta on luomua.
Tarkennetut tulokset on nähtävissä Taloustohtori -sivuston Maa- ja puutarhatalous-palvelussa: www.luke.fi/taloustohtori.
Yhteyshenkilöt
Kannattavuuskirjanpidon tutkimuspäällikkö Arto Latukka, Luke, puh. 029 5326 308, arto.latukka@luke.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta

Viikinkaari 9
00790 Helsinki, Finland
0295 32 6000 / +358 295 32 6000http://www.luke.fi
Luonnonvarakeskus (Luke) on 1.1.2015 toimintansa aloittanut tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi. www.luke.fi www.luke.fi/en
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Luonnonvarakeskus
Uusi tiedotetilauksesi vuoden loppuun mennessä/ Förnya dina pressmeddelandeprenumerationer före årsskiftet20.12.2017 14:13:33 EET | Tiedote
Luonnonvarakeskus (Luke) vaihtaa vuoden 2018 alusta alkaen mediatiedotteiden lähetysjärjestelmää. Muutoksen yhteydessä pyydämme teitä uusimaan tiedotetilauksenne. Tiedotteita voi tilata aihealueittain tai halutessaan voi tilata myös kaikki Luken tiedotteet. Tilaa Luken tiedotteet lomakkeella >> -- Från och med början av 2018 skickas Naturresursinstitutets (Luke) pressmeddelanden från ett nytt system. I samma veva ber vi er att förnya era prenumerationer på Lukes pressmeddelanden. Lukes pressmeddelanden kan beställas enligt ämne eller man kan också prenumerera på alla Lukes pressmeddelanden. Fyll i blanketten och prenumerera på Lukes pressmeddelanden >>
Luken e-vuosikirja kokoaa yhteen maatalous-, metsä- ja kalatilastot18.12.2017 09:00:00 EET | Tiedote
Luken ruoka- ja luonnonvaratilastojen e-vuosikirja ilmestyy nyt kolmatta kertaa. Verkossa ilmestyvässä julkaisussa on koottu yhteen keskeisimmät biotalouden tilastotiedot maataloudesta, metsäsektorilta sekä kala- ja riistataloudesta.
Luonnonvarakeskuksen Tervon kalanviljelylaitokselta on löydetty kaloista IHN-virusta14.12.2017 17:05:15 EET | Tiedote
Luonnonvarakeskuksen (Luke) Tervon kalanviljelylaitokselta on löydetty IHN-virusta. Viruksen esiintyminen todettiin ensimmäisen kerran Suomessa Pohjois-Pohjanmaalla Iissä sijaitsevasta merialueen kalanviljelylaitoksesta (Eviran tiedote 30.11.2017).
Lohen poikkeuksellisen korkea hinta notkautti kalan kulutuksen kasvua14.12.2017 13:00:33 EET | Tiedote
Lohen hinta on viimeiset kolme vuotta pysytellyt poikkeuksellisen korkeana. Korkean hinnan vuoksi kalan kulutuksen kasvu taittui Suomessa väliaikaisesti. Kirjolohen kysynnän kasvu ulkomailla avasi toisaalta uusia vientimarkkinoita.
Suurin osa maatalousmaasta peitteisenä talvella14.12.2017 09:00:00 EET | Tiedote
Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennakkotietojen mukaan yli 40 prosenttia käytössä olevasta maatalousmaasta oli viljelykasvin peitossa talvella 2015–2016. Vajaata viidennestä peittivät kasvinjätteet tai sänki ja kymmenesosa oli kevennetysti muokattua. Yhteensä lähes 80 prosenttia maatalousmaasta oli kasvipeitteistä tai kevennetysti muokattua. Runsas 20 prosenttia maasta oli paljaana.