Mikä Suomi ja miten niin sata vuotta? – Studia Generaliassa pohditaan Suomea ja suomalaisuutta

Yleisöluennot aloittaa professori emeritus Matti Klinge torstaina 9.helmikuuta. Hänen aiheensa on Suomi – sata vai tuhat vuotta?
– Klinge on erinomainen kyseenalaistaja ja tarttuu varmasti aiheeseensa Suomen historiaan tuorein näkökulmin, kertovat kevään ohjelmasta vastaavat professori Pirjo Hiidenmaa ja dosentti Ilona Herlin. – 100-vuotias ja Suomi ovat tiukassa käsittelyssä luennolla.
Luentosarja jatkuu Suomen ja suomalaisuuden myyttien purkamisella. Kuka on suomalainen ja mitä on suomalaisuus? Miten usein suomalaisuus kytketään alkuperäisyyteen, onko vain kantasuomalainen suomalainen?
– Helsingin peruskouluissa puhutaan yli 40 eri kieltä ja kaikkien näiden kielten puhujia tuetaan heidän omalla kielellään. Suomalaisuutta olisikin lähestyttävä monipuolisemmin, laajentaa näkemyksiä, Hiidenmaa toteaa.
Vaikka Suomi on nyt täynnä 100-vuotisjuhlaohjelmaa, 1970-luvulta lähtien järjestetyt Studia Generalia-luennot vetävät aina Porthanian luentosali I:n täyteen. Kevään luennoilla ei tyydytä vain hehkuttamaan Suomea eikä jumiuduta vanhoihin myytteihin vaan halutaan ravistella topeliaanista kuvaa suomalaisista.
– Miten niin hämäläiset olisivat hitaita ja savolaiset piällysmiehiä? Hiidenmaa kysyy. – Herttaista folklorea löytyy paljon.
Luentosarjan päättää ”paluu tulevaisuuteen” 23.3., jolloin keskustelun aiheena on Sivistys-Suomi ja digi-natiaiset.
Luentoja voi seurata myös verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen.
Luentosarjan ohjelma ja linkit verkkoluentoihin
Lisätietoja:
koulutussuunnittelija Sanna Saari-Salomeri, puh. 050 415 4892, s-posti sanna.saari-salomeri@helsinki.fi
Twitter: #studiageneralia, #suomi, #myytitjatodellisuus
Yhteyshenkilöt
Anna Maria Peltonentiedeviestinnän asiantuntija
Puh:050 406 2047maria.peltonen@helsinki.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme