Viisi syytä syödä kotimaista naudanlihaa

1. Suomalainen naudanliha on ravitseva ja hyvä ravintoaine

Lihassa on runsaasti proteiinia ja tärkeitä ravintoaineita, muun muassa rautaa ja B vitamiinia.  Liha on maukasta ja oikein valmistettuna sekä kohtuudella nautittuna terveellistä. Naudanliha on kuulunut vuosisatoja suomalaiseen ruokavalioon ja ollut tärkeä proteiinin lähde suomalaisten ruokavaliossa.

2. Suomalaiset naudat edistävät luonnon monimuotoisuutta

Suomalainen naudanliha ja nurmiviljely kuuluvat yhteen. Suomessa nautakarjan rehuista suurin osa perustuu nurmiin ja nurmet kasvavat myös suomen pohjoisissa olosuhteissa. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä vähemmän on viljelykasveille muita vaihtoehtoja. Nurmiviljely edistää myös luonnon monimuotoisuutta ja on ympäristölle ystävällistä. Nurmia tarvitsee muokata harvoin. Nurmet vähentävät eroosiota. Nurmiviljelyssä käytetään erittäin vähän kasvinsuojeluaineita.

Karjatalouden vähentyessä uhanalaisten lajien määrä on kasvanut. Monet uhanalaiset kasvit ja eläimet tarvitsevat laitumia ja laiduntavia eläimiä. Senkin takia on tärkeä suosia suomalaista naudanlihantuotantoa. Ilman kotimaista naudanlihantuotantoa monet lajit saattaisivat hävitä kokonaan luonnostamme. Laiduntavat emolehmäkarjat ovat erityisen tärkeä osa luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä.

3. Suomalaisen naudanlihan ympäristö- ja ilmastovaikutus

Suuri osa suomalaisesta naudanlihantuotannosta pohjautuu lypsykarjoihin ja lypsylehmien vasikoihin. Iso osa nautojen hiilijalanjäljestä kohdistuu maidontuotantoon. Suomessa käytetään eläinaines hyödyksi ja täällä kasvatetaan sonnivasikatkin tehokkaasti teuraiksi, eikä niitä lopeteta keskenkasvuisina, kuten monissa muissa maissa. Suomalaiseen naudanlihantuotantoon ei tarvitse hakata sademetsiä eikä rehustukseen käytetä soijaa. Suomalaisen naudanlihan ilmastovaikutus on merkittävästi pienempi kuin esimerkiksi eteläamerikkalaisella naudanlihalla.

Ilman suomalaisia nautoja Suomessa olisi satoja tuhansia hehtaareita vähemmän nurmia. Kun puhutaan suomalaisen naudanlihantuotannon hiilijalanjäljestä, pitäisi samalla keskustella myös nurmiviljelyn positiivisista vaikutuksista. Siitä asiasta on vielä liian vähän tutkimustietoa. Suomessa on runsaasti vettä. Joka vuosi sataa enemmän kuin haihtuu.  On turhaa puhua suomalaisen naudanlihan suuresta vesijalanjäljestä.

Maassamme nautakarjatalous on jakautunut koko maahan etelästä pohjoiseen.  Hajautunut tuotanto tarkoittaa myös ympäristövaikutusten jakautumista tasaisesti koko maahan. Koko maan alueella oleva tuotanto on paremmin suojassa paikallisilta olosuhteiden häiriöiltä, esimerkiksi halloilta, myrskyiltä ja eläintaudeilta.

Naudanlihantuotanto ja nautakarjatalous ovat luonnollinen tuotantomuoto Suomen pohjoisiin olosuhteisiin. Nurmien viljelyvarmuuden merkitys korostuu kriisiaikoina.

4. Kotimaisuus

Suomalaisen naudanlihan syöminen työllistää tuhansia suomalaisia maatiloilla, rehuteollisuudessa, kuljetuksessa, teurastamoissa, lihanjalostamoissa ja kaupoissa. Ilman kotimaista naudanlihantuotantoa Suomessa ei olisi näin mittavaa elintarviketeollisuutta ja mitä todennäköisemmin se siirtyisi halvemman kustannustason maihin.

Ilman kotimaista naudanlihantuotantoa ja elintarvikejalostusta suomalaiset velkaantuisivat satoja miljoonia enemmän joka vuosi. Samoin huoltovarmuuden takia nautakarjatalous on Suomelle tärkeää, jos rajat jostain syystä menisivät kiinni. Märehtijä osaa myös muodostaa tärkeää ravintoa rehuista, joita ihminen ei voi käyttää. 

5. Suomalainen tuotanto on vastuullista

Suomalainen naudanliha on vastuullisesti tuotettua. Suomalaiset tuottajat ovat hyvin koulutettuja ja he haluavat pitää eläimistään hyvää huolta. Suomessa on tiukat säädökset eläinten kohteluun ja suuri osa tuottajista on sitoutunut eläinsuojelulakia tiukempiin eläinten hyvinvointikriteereihin. 

Suomalaisessa naudanlihantuotannossa käytetään hyvin vähän antibiootteja verrattuna moneen muuhun maahan. Suomalainen naudanlihantuotanto on hyvin jäljitettävissä. Tuotantoeläinten kasvatus on hyvin dokumentoitu, usein myös useiden sukupolvien päähän. Eläinten sivutuotteet hyödynnetään tarkkaan. Naudanlihantuotanto on ollut jo vuosisatoja tärkeä osa kiertotaloutta.

Lisätietoja:

Antero Kaappa, maanviljelijä, nautaverkoston varapuheenjohtaja, 0500 809317

Pasi Ingalsuo, maanviljelijä, nautaverkoston puheenjohtaja, 0400 866 678

Jukka Markkanen, asiantuntija, 040 585 5322