Suomalaisen asunto-osakeyhtiön vaiheet ensi kertaa kirjaksi – samalla juhlistetaan 110-vuotiasta Kiinteistöliittoa
9.2.2017 08:00:00 EET | Kiinteistöliitto | Tiedote

Asunto-osakeyhtiö hallitsee suomalaisen asumisen kenttää. Suomessa on 88 000 asunto-osakeyhtiötä ja niissä lähes 1,5 miljoonaa asuntoa ja 2,6 miljoonaa asukasta. Asunto-osakeyhtiöjärjestelmän vaiheet on kuitenkin vasta nyt koottu ensimmäistä kertaa kirjaksi. Historiateoksen ”Kansan osake. Suomalaisen asunto-osakeyhtiön vaiheet” ovat kirjoittaneet Esko Nurmi, Laura Puro ja Martti Lujanen, ja se julkaistaan tänään.
Kirjan julkaisulla juhlistetaan sekä Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlaa että asunto-osakeyhtiöiden edunvalvojan, Suomen Kiinteistöliiton, 110-vuotista taivalta. Kiinteistöliiton 110-vuotisjuhlaa vietetään tänään.
”Tätä suomalaisen yhteiskunnan kivijalkaa ei vielä koskaan ole laitettu yksiin kansiin. Siksi koko Suomen ja Kiinteistöliiton suurta juhlavuotta on hyvä juhlistaa asunto-osakeyhtiöjärjestelmän historian parissa”, sanoo Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen.
Kodinomistaminen suomalaista yhteiskuntaa vakauttamassa
Asunto-osakeyhtiömalli syntyi 1800-luvun puolivälissä, jolloin Suomi teollistui ja kaupungistui samanaikaisesti. Teollistumisen myötä osakeyhtiöt vakiinnuttivat asemaansa yritysmuotona, mikä loi pohjaa myös asuntojen rakennuttamiselle osakeyhtiömallilla. Kasvavan työväestön siirtyessä kaupunkeihin tarvittiin runsaasti uusia asuntoja. Ensimmäiset osakeyhtiömuotoiset talot olivat vuokrakasarmeja 1800-luvun puolivälissä. 1880-luvulla alkoi syntyä kerrostaloja, joissa asukkaat tulivat omistajiksi.
Keskiluokka otti asunto-osakeyhtiömuodon vähitellen omakseen. Kehitys oli kuitenkin hidas – vielä 1930-luvulla suuri enemmistö kaupunkien ja kauppaloiden väestöstä asui vuokralla, yhteiskuntaluokasta riippumatta.
Asunto-osakeyhtiöiden valta-asema vakiintui Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. Vuosina 1950-1990 kaupunkiväestön kodinomistusluvut nousivat 30 prosentista lähelle 70 prosenttia. Kaupungeissa tämä tarkoitti siirtymistä vuokrahuoneistoista osakehuoneistoihin. Oma asunto on nostanut ensin keskiluokan ja myöhemmin pienituloisia ”omistavan luokan” jäseniksi.
”Suomalainen asunto-osakeyhtiömalli on hajauttanut omistusta eri yhteiskuntaluokkiin ja toiminut yhteiskuntaa vakauttavana tekijänä”, korostaa Harri Hiltunen.
Asunto-osakeyhtiö suomalainen poikkeus
Asunto-osakeyhtiön malli on kansainvälisestikin poikkeuksellinen. Monet Keski-Euroopan kaupunkien kerrostaloista ovat olleet perinteisesti vuokrataloja, mikä on tarkoittanut myös asunto-omistuksen keskittymistä.
Suomessa asunto-osakeyhtiö on laajentanut asunto-omistamisen koskemaan kaikkia yhteiskuntaluokkia. Samalla se on tuonut demokraattisen päätöksenteon osaksi ihmisten arkea.
”Asunto-osakeyhtiöt tuovat vakautta suomalaiseen yhteiskuntaan ja ovat todellista lähidemokratiaa. Nämä ovat erinomainen syy juhlia”, Hiltunen sanoo.
Lisätietoa:
Toimitusjohtaja Harri Hiltunen, harri.hiltunen@kiinteistoliitto.fi, p. 050 551 1295
Esko Nurmen, Laura Puron ja Martti Lujasen kirjoittama historiateos ”Kansan osake. Suomalaisen asunto-osakeyhtiön vaiheet” on luettavissa sähköisenä kirjana.
Kirja on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kiinteistöliitto: asunto-osakeyhtiöiden edunvalvoja 110 vuoden ajan
"Kansan osake. Suomalaisen asunto-osakeyhtiön vaiheet" -kirjan julkaisulla juhlistetaan samalla Suomen Kiinteistöliiton 110-vuotista taivalta. Vuonna 1907 perustetun Kiinteistöliiton muodostavat 23 alueellista yhdistystä ja valtakunnallinen toimialajärjestö, Suomen Vuokranantajat ry. Kiinteistöliittoon kuuluu yli 26 000 taloyhtiötä, joissa asuu yhteensä lähes kaksi miljoonaa ihmistä.
Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien edunvalvoja, kiinteistöalan asiantuntijaorganisaatio ja alan johtava vaikuttaja. Jäsenillä on käytössään alan tuorein tieto ja kiinteistöalaan erikoistuneiden asiantuntijoiden palvelut. Lue lisää Kiinteistöliiton valtakunnallisista ja alueellisista palveluista www.kiinteistoliitto.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kiinteistöliitto
Leikkipaikan turvallisuus on tärkeää tarkastaa keväällä19.5.2026 10:04:00 EEST | Tiedote
Taloyhtiöllä on vastuu sen alueella olevan leikkipaikan turvallisuudesta. Turvallisuudesta täytyy huolehtia riippumatta siitä, käytetäänkö leikkipaikkaa aktiivisesti vai ei. Leikkipaikan turvallisuus on tarkastettava säännöllisesti, vähintään vuosittain, ja tarkastuksesta on tehtävä kirjallinen raportti.
Talous ratkaisee taloyhtiöiden tahdon energiatehokkuuden parantamiseen13.5.2026 09:03:00 EEST | Tiedote
Taloudellisella kannattavuudella on iso merkitys taloyhtiöiden kiinnostukselle parantaa energiatehokkuutta. Tämä selviää Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöilleen tekemän energia- ja ilmastoaiheisen kyselyn vastauksista.
Paloturvallisuus tärkeää parvekkeella grillatessa12.5.2026 09:05:00 EEST | Tiedote
Kesän lähestyessä käynnistyy monella parvekkeella myös grillauskausi. Grillaaminen on parvekkeellakin sallittua, kunhan se tehdään paloturvallisuutta noudattaen.
Taloyhtiöillä paljon hankkeita vireillä5.5.2026 09:03:00 EEST | Tiedote
Kiinteistöliiton kevään barometrin perusteella taloyhtiöiden korjausrakentaminen voi jäädä edellisvuoden tasolle. Taloyhtiöillä on kuitenkin valmisteltuna aiempaa hieman enemmän käynnistettäviä hankkeita, jotka toteutuessaan kääntävät korjaamisen hienoiseen kasvuun loppuvuonna 2026 ja tulevana vuonna.
Kiinteistöliiton uusi toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva haluaa tehdä taloyhtiöiden hallitustyöstä sytyttävää4.5.2026 08:15:00 EEST | Tiedote
Kiinteistöliiton toimitusjohtajana on toukokuun alussa aloittanut OTM, eMBA Mia Koro-Kanerva. Isännöintiliiton toimitusjohtajan tehtävästä Kiinteistöliittoon siirtynyt Koro-Kanerva haluaa uudessa roolissaan herätellä taloyhtiöiden hallituksia ja osakkaita, mutta myös nostaa taloyhtiöissä tehtävän hallitustyön arvostusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

