Tutkimus: Digitalisaatio lisää henkilöstömäärää, mutta lyhentää osaamisen elinkaarta
Suomalaiset kuitenkin uskovat työpaikkojen vähenemiseen muita maita enemmän. Tutkimusdatan perusteella ei voi sanoa, liittyykö Suomen tulos enemmän uskoomme teknologian tuomiin mahdollisuuksiin ja niiden työn määrää vähentäviin vaikutuksiin vai pelkoihin, joita työpaikkojen häviämisestä usein esitetään.
”Digitalisaation vaikutuksia työpaikkoihin tutkitaan paljon, ja aiheesta syntyvä keskustelu on aika ajoin pelottavaa maalailua työpaikkojen häviämisestä, sanoo ManpowerGroupin Suomen viestintäjohtaja Mika Wilén. ”Olisi hyvä ottaa historiallinen perspektiivi mukaan keskusteluun. Nyt eletään ns. neljättä teollista vallankumousta, ja kaikki aikaisemmatkin kumoukset ovat muuttaneet työn määrää ja jakautumista – osa töistä häviää, mutta paljon enemmän syntyy tilalle. Aivan kuten ennenkin, teknologian tuomien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi tarvitaan uutta osaamista, mutta entistä nopeammassa tempossa.”
”Olen optimistinen sen suhteen, että korkean teknologian maana Suomi uskoo enemmän digitalisaation, automaation ja robotisaation tarjoamiin mahdollisuuksiin kuin niistä lietsottuihin pelkoihin työpaikkojen menettämisestä”, Wilén kommentoi tutkimusta.
Automaatio uhkaa työpaikkoja tuotannossa, taloushallinnossa ja tukitoiminnoissa
Työnantajilta kysyttiin myös, missä organisaation toiminnoissa muutoksia ennustetaan eniten. Ylivoimaisesti eniten digitalisaation arvioidaan vaikuttavan tuotannon, taloushallinnon ja tukitoimintojen tehtäviin. Näissä tehtävissä automaation lisääntyminen on jo vaikuttanut pitkään samaan suuntaan: työpaikkojen vähenemiseen ja tehtävien muuttumiseen toisenlaisiksi.
Isossa kuvassa työmarkkinoiden kysyntärakenne muuttuu ja polarisoituu, osaamisen ”keskikastin” kustannuksella. Töitä synty enemmän sekä matalan että korkean osaamistason sektoreille, jotka kärsivät koko ajan työvoimapulasta. Keskivälissä on ”tuttu, koulutusta vastaava työ”, jonka määrä vähenee. Siihen kuuluu sekä tuotanto- että toimihenkilötason töitä, jotka ovat helpoiten korvattavissa teknologian kehittyessä.
Voittajina IT-ala, asiakaspalvelu sekä HR
Työnantajat odottavat henkilöstömäärän kasvavan eniten IT-alalla ja asiakastyössä sekä henkilöstöhallinnossa. Digitalisaation lisäksi IT-henkilöstön määrää kasvattavat mm. Big Data, analytiikka ja tieto- ja kyberturvallisuus. Samalla kun automaatio syö joitakin asiakaspalvelutehtäviä, se synnyttää valtavan määrän uusia asiakaspalvelutarpeita sekä odotuksia myös elämykselliseen, henkilökohtaiseen asiakaskohtaamiseen. Erilaisissa HR-rooleissa työskenteleviä asiantuntijoita taas tarvitaan lisää viemään läpi muutoksia, joita tulevaisuuden osaamisen löytäminen ja kehittäminen tuovat mukanaan.
Osaamisen elinkaari lyhenee
Kun teknologiat muuttavat työtä, ne samalla luovat valtavan määrän uutta työtä ja uusia mahdollisuuksia – ja niiden myötä uusia osaamisvaatimuksia. Yksilön on vaikea edelleenkään nähdä, mitä tarkkaan ottaen nuo uudet taito- ja osaamisvaatimukset ovat. Tämä synnyttää epävarmuutta – ihminen ei tiedä, mitä taitoja hänen olisi hyödyllistä opetella nyt ollakseen jatkossa kilpailukykyinen työmarkkinoilla. Yhtä lailla koulutusjärjestelmä ei pysty nopeassa tahdissa vastaamaan työmarkkinoiden kysyntään.
”Kun niin sanotun Z-sukupolven työtehtävistä 65 prosenttia ei ole vielä edes olemassa, on tietysti vaikea ennustaa, mihin koulutusjärjestelmässä pitäisi panostaa tai mihin suuntaan uraansa harkitsevaa nuorta kannattaisi luotsata”, Mika Wilén sanoo. ”Kuka osasi kuvitella kymmenen vuotta sitten, että tänään 70 % suomalaisista käyttää älypuhelinta ja mitä tämä muutos on merkinnyt älypuhelimen avulla käytettäviin tuotteisiin ja palveluihin ja niiden työllistävään vaikutukseen. Tai että markkinoinnin automaation käyttö on yli 10-kertaistunut viidessä vuodessa ja kasvattanut kokonaan uudenlaisia työtehtäviä ja osaamisvaatimuksia.”
Keskiöön nousevat oppimiskyky ja -halu
Elinikäinen oppiminen on vanha käsite, joka on neljännen teollisen vallankumouksen myötä saanut lisää ulottuvuuksia. Jatkuva oppiminen ja ns. kovien taitojen hankkiminen muodostaa edelleen menestymisen ytimen, mutta nyt niihin yhdistetään nopeus ja ketteryys sekä valmius muuttua ja mukautua uuteen. Samalla kun osaamista tulee laajentaa ja monipuolistaa, sen käyttöikä lyhenee jatkuvasti.
Oppimiskyky ja -halu nousevat entistä tärkeämmiksi myös rekrytoinneissa, joissa aikaisemmin painotettiin olemassa olevaa osaamista ja kokemusta. Nyt halutaan enemmän varmistaa, että työnhakijalla on sekä potentiaalia että motivaatiota jatkuvaan kehittymiseen ja nopeaan muutokseen. ”Robotit eivät vielä uhkaa luovuutta, tunneälyä ja monia muita inhimillisiä taitoja, jotka tavallisesti on luokiteltu ns. pehmeisiin taitoihin, mutta ovat työelämän todellista kovaa valuuttaa”, Mika Wilén toteaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika Wilén, viestintäjohtaja
ManpowerGroup Oy
mika.wilen@manpowergroup.fi
Puh. 041 455 2970
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Tutkimuksesta ManpowerGroup teetti maailmanlaajuisen kvantitatiivisen tutkimuksen heinäkuussa 2016, ja tulokset julkaistiin Davosin talousfoorumissa tammikuussa 2017. Tutkimukseen osallistui yli 18 000 työnantajaa 43 maasta: Argentiina, Australia, Belgia, Brasilia, Bulgaria, Costa Rica, Espanja, Etelä-Afrikka, Guatemala, Hollanti, Hongkong Intia, Irlanti, Israel, Italia, Itävalta, Japani, Kanada, Kiina, Kolumbia, Kreikka, Meksiko, Norja, Panama, Peru, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Singapore, Slovakia, Slovenia, Suomi, Sveitsi, Taiwan, Tšekki, Turkki, Unkari, Uusi-Seelanti, Iso-Britannia ja Yhdysvallat.
ManpowerGroup ManpowerGroup® on henkilöstö- ja työvoimaratkaisujen sekä ulkoistettujen palveluratkaisujen asiantuntija, kehittäjä ja tuottaja. Yhtiö työllistää joka päivä 600 000 ihmistä eri osaamisalueilla ja toimialoilla 80 maassa. Manpower®, Experis®, Right Management® ja ManpowerGroup® Solutions palvelevat 400 000 asiakasorganisaatiota tarjoamalla niiden muuttuviin työvoimatarpeisiin kattavan valikoiman HR-ratkaisuja – henkilöstövuokrauksesta rekrytointiin ja ulkoistetuista palveluratkaisuista uramuutospalveluihin. Pohjoismaissa ja Baltiassa yhtiö on markkinajohtaja. Vuonna 2016 ManpowerGroup on valittu kuudennen kerran World’s Most Ethical Companies® -listalle sekä yhdeksi Fortune’s Most Admired Companies -yhtiöksi. Lue lisää yhtiön toiminnasta ja palveluista osoitteessa www.manpowergroup.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ManpowerGroup
Työmarkkinabarometri: Työnantajien työllistämisodotukset vuoden viimeiselle neljännekselle ovat heikentyneet9.9.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Laskusuhdanne työnantajien rekrytointiaikeissa jatkuu edelleen loka-joulukuussa. Työnantajien työllistämishalukkuutta kuvaava kausitasoitettu indeksi on 14 prosenttiyksikköä. Laskua edelliseen vuosineljännekseen on 3 prosenttiyksikköä ja viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon 9 prosenttiyksikköä. Vuoden viimeisen kvartaalin työllistämisnäkymät ovat alimmillaan Suomessa sitten vuoden 2021 kolmannen neljänneksen, jolloin indeksi oli 10. Globaalisti Suomi sijoittuu työllisyysodotuksissa maavertailun loppupuolelle, jääden 9 prosenttiyksikköä globaalin keskiarvon alapuolelle.
Työmarkkinabarometri: Työllistämisodotukset heinä-syyskuulle ovat heikentyneet10.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä työnantajien rekrytointiaikeet pysyvät positiivisina, mutta laskusuhdanne edelleen jatkuu. Työnantajien työllistämishalukkuutta kuvaava kausitasoitettu indeksi on 18 prosenttiyksikköä. Laskua edelliseen vuosineljännekseen on kaksi prosenttiyksikköä ja viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon viisi prosenttiyksikköä. Tulevan kolmoskvartaalin työllistämisnäkymät ovat alimmillaan Suomessa neljään vuoteen – edellisen kerran näin matala taso nähtiin vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä, jolloin indeksi oli 10. Maailmanlaajuisesti Suomi sijoittuu työllistämisodotuksissa 6 prosenttiyksikköä globaalin keskiarvon alapuolelle.
Työmarkkinabarometri: Työnantajien työllistämisodotukset huhti-kesäkuulle mollivoittoiset11.3.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Vuoden 2025 toisella neljänneksellä työnantajien rekrytointiaikeet pysyvät edelleen positiivisina, mutta laskusuhdanteisena. Työnantajien työllistämishalukkuutta kuvaava kausitasoitettu indeksi on 21 prosenttiyksikköä. Laskua edelliseen vuosineljännekseen on yksi prosenttiyksikkö ja viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon 2 prosenttiyksikköä. Suomi on globaalin keskiarvon, 25 prosenttiyksikköä, alapuolella, mutta kuitenkin yhden prosenttiyksikön EMEA-alueen keskiarvon yläpuolella.
Osaajapula kiristymässä Suomessa21.1.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Vuoden 2025 osaajapulatutkimuksen mukaan suomalaisten työnantajien haasteet löytää tarvitsemaansa osaamista ovat vaikeutumassa. Tutkimuksen mukaan 68 %:lla yrityksistä on vaikeuksia löytää oikeaa osaamista. Edellisessä vuoden 2024 mittauksessa 58 % työnantajista kertoi vaikeuksistaan löytää tarvittavaa osaamista. Globaalisti 74 % työnantajista raportoi osaajien löytämisen haasteista.
Työmarkkinabarometri: Vuosi alkaa varovaisen toiveikkaana10.12.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä työnantajien rekrytointiaikeet pysyvät positiivisina, mutta varovaisina talouden elpyessä hitaasti. Työnantajien työllistämishalukkuutta kuvaava kausitasoitettu indeksi on 22 prosenttiyksikköä. Laskua edelliseen neljännekseen on yksi prosenttiyksikkö ja viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna 6 prosenttiyksikköä. Suomi sijoittuu kuitenkin edelleen työllisyysnäkymissä EMEA-alueen keskitason yläpuolelle, ollen kolme prosenttiyksikköä alueellista keskiarvoa korkeammalla. Tutkimuksen kysely on tehty lokakuussa (1.-31.10.2024).
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme