Virukset ehkä maapallolla ennen soluja

Virukset voivat tartuttaa kaikkia maapallolla eläviä solullisia eliöitä. Virusten joukosta löytyy uusien tekniikoiden avulla seikkoja, jotka järjestävät uudelleen virusten taustaa.
Esimerkiksi tietyt ihmisen, bakteerien ja yksisoluisten, vaativissa oloissa elävien arkkien virusten rakenteet antavat viitteitä yhteisestä alkuperästä. Suomalais-yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa havaittiin, että korkeassa suolapitoisuudessa viihtyvän arkin HSTV1-viruksen kuoriproteiini laskostuu samalla tavalla kuin esimerkiksi ihmisen herpesviruksen ja kolibakteerin viruksen.
Samanlaiset rakenteet eri eliökunnan osia tartuttavissa viruksissa merkitsevät, että ensimmäiset virukset saattoivat olla olemassa jo ennen kuin solullisten eliöiden esi-isä erilaistui bakteereiksi, kasveiksi tai eläimiksi.
Viruksilla ei kuitenkaan solullisesta elämästä poiketen ole yhtä ainoaa esivanhempaa.
– Virukset ovat erittäin vanhoja, ja viruslinjoja on useita. Kullakin linjalla näyttäisi olevan sille tyypillinen kuoriproteiinin laskostumistapa, sanoo Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutissa ja biotieteiden laitoksella työskentelevä tutkija Maija Pietilä.
Lisätietoja:
Maija Pietilä, Biotekniikan instituutti ja biotieteiden laitos, puh. 191 59559
Sarah Butcher, Biotekniikan instituutti, puh. 050 415 5492
Linkit:
Maija K. Pietilä, Pasi Laurinmäki, Daniel A. Russell, Ching-Chung Ko, Deborah Jacobs-Sera, Roger W. Hendrix, Dennis H. Bamford, Sarah J. Butcher. Structure of the archaeal head-tailed virus HSTV-1 completes the HK97-fold story. PNAS Early Edition 3.6.
_____________________
Työssä on hyödynnetty kolmen tutkimusryhmän osaamista. Virusten eristämisestä vastasi akatemiaprofessori Dennis Bamfordin ryhmä Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutista ja biotieteiden laitokselta, virusten rakenteiden ratkaisemisesta tutkimusjohtaja Sarah Butcherin ryhmä samoin Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutista. Virusten perimää selvitti professori Roger Hendrixin ryhmä Pittsburghin yliopistosta USA:sta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tiedottaja Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Itämerennorppien määrästä uusi tarkempi arvio – metsästys jarruttaa kannankasvua16.7.2025 09:02:24 EEST | Tiedote
Itämerennorppakanta on kasvanut viisinkertaiseksi 1970-luvulta, jolloin pitkään jatkunut liikametsästys ja ympäristömyrkyt uhkasivat lajin tulevaisuutta. Uusi tilastollinen malli tarkentaa nyt norpan kanta-arviota.
Liito-orava on taigametsien tulevaisuuden avainlaji9.7.2025 11:26:52 EEST | Tiedote
Tuore geneettinen tutkimus paljastaa yllättäviä piirteitä liito-oravan evoluutiosta sekä vakavia huolia lajin suojelun kannalta. Kaukoidässä saattaa asustaa oma alalaji.
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme