Opiskelu kerryttänyt eläketurvaa jo puolelle miljoonalle

Muutos tuli voimaan vuoden 2005 alusta lähtien, ja eläketurvaa suoritetusta tutkinnosta on saanut jo 530 000 henkilöä.

Yhtäaikaista etua ansiotyöstä ja opiskelusta

Aiemmin eritoten pitkä koulutus on saattanut jättää aukkoja työeläkkeeseen. Tutkinnosta saatavalla eläkekertymällä on osaltaan haluttu kannustaa viemään opiskelut päätökseen ja osoittaa, että koulutukseen panostaminen kuuluu suomalaiseen hyvinvointiin.

On huomattava, että työeläkettä voi kertyä 18 vuotta täyttäneelle samanaikaisesti niin työansioista - esimerkiksi kesätyöstä - kuin opiskelusta. Kaikki ansiotyö kerryttää eläkettä. Selvitysten mukaan opiskeluajan eläkepotti lähentelee samaa tasoa kuin se olisi valitsemalla opiskelujen asemesta työ. Valmistuneet saavat todennäköisesti paremmin palkattuja töitä, jotka tuottavat heille jatkossa parempaa työeläkettä.

Pelkkä opiskelu ei kerrytä eläkettä, vaan opiskelijan on huolehdittava myös valmistumisestaan. Kun tutkinto on kirjattu rekisteriin, eläkekertymä säilyy tallessa. Myös ulkomaisesta tutkinnosta voi saada eläkettä, mutta silloin opiskelua varten on saatava opintotukea Suomesta.

Opiskelun tuottaman eläkkeen määrä riippuu tutkinnon laajuudesta. Keskiasteen tutkinto tuottaa eläketurvaa kolmelta vuodelta, ammattikorkeakoulututkinto tai vastaava neljältä vuodelta ja yliopistotasoinen tutkinto viideltä vuodelta. Tutkintoon käytetty aika ei ole ratkaiseva. Jos valmistuu etuajassa, opiskelusta kertyvä turva liitetään henkilön eläketietoihin tutkinnon laajuisena.

Yleissivistävä opiskelu, ammatillinen pätevöityminen tai jatkotutkinnot eivät kerrytä työeläkettä. Vuodesta 2009 alkaen Suomesta apurahaa saavat tutkijat ovat kuuluneet tietyin edellytyksin MYEL- työeläketurvan piiriin.

Aivan pelkästä opiskelusta ei eläkettä aikanaan makseta. Tutkinnon suorittamisen lisäksi on tehtävä työeläkevakuutettua työtä ennen eläkkeen alkamista yhteensä 16 224 euron verran.

Vauhtia opintoihin - myös keskeytyneisiin

Eläkekertymä antaa pienen porkkanan vauhdittaa valmistumistaan myös niin sanotuille ikuisille opiskelijoille. Jokaisen, joka ei ole vielä eläkkeellä, kannattaa viedä keskeytyneet opintonsa päätökseen. Työeläkettä kertyy silloin tutkinnon laajuuden mukaan enimmillään viideltä vuodelta.

Vuoden 2011 loppuun mennessä eläkettä kerryttävän tutkinnon suorittaneista valtaosa oli alle 40-vuotiaita, mutta yli nelikymppisiäkin oli 10 prosenttia ja yli tuhat henkilöä oli täyttänyt jo 60 vuotta. Miehillä olisi kirittävää, sillä naiset olivat enemmistönä kaikissa ikäryhmissä.

FAKTA

Eläketurvaa kertyy 18-vuotiaalle ja vanhemmalle tutkinnon suorittajalle 1.1.2005 jälkeen suoritetusta tutkinnosta.

Turvaa kertyy ammatti-, ammattikorkeakoulu- ja yliopistotasoisesta tutkinnosta ja myös ulkomaisesta tutkinnosta, jos opiskelu on Kelan opintotuen piirissä.

Yleissivistävät opinnot, ammatillinen pätevöityminen ja tieteelliset jatkotutkinnot eivät ole edun piirissä.

Eläkettä kertyy tutkinnon laskennallisen opiskeluajan perusteella kolmesta viiteen vuoteen

Ylempi korkeakoulututkinto 5 vuotta
Ammattikorkeakoulututkinto 4 vuotta
Alempi korkeakoulututkinto 3 vuotta
Ammatillinen perustutkinto 3 vuotta

Kertymää saa enimmillään 5 vuotta; ei esimerkiksi kahdesta ylemmästä yliopistotutkinnosta kaksinkertaisesti.

Eläkekertymän suuruus vastaa 676 euron kuukausipalkasta saatavaa kertymää.

Opiskelusta kertynyt työeläke lisätään vakuutetun työeläkerekisteriin myös muiden samanaikaisten eläkekertymien päälle, minkä 2005 jälkeen valmistuneet voivat todeta työeläkeotteeltaan.

Ennen eläkkeelle siirtymistä työeläkevakuutettua työtä on tehtävä vähintään 16 224 euron verran.

Lisätietoja:
Kehityspäällikkö Jari Kannisto, ETK, puh. 029 411 2232
Palvelupäällikkö Pirjo Koponen, ETK, puh. 029 411 2275
sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@etk.fi

Kansalaisia neuvovat myös kaikki eläkelaitokset.