Tavoitteena saada Espooseen monta pientä lumensijoituspaikkaa

Tekninen lautakunta on hyväksynyt selvityksen aurauslumien sijoittamisesta Espoossa ja ehdottaa selvityksen hyväksymistä myös kaupunginhallitukselle. Samoin se ehdottaa, että vuosittain varataan miljoonan euron lisämääräraha, jotta aurauslumien käsittelyä voidaan kehittää.

Selvityksessä pyrittiin ratkaisemaan, kuinka lumien sijoittaminen Espoossa hoidetaan tulevaisuudessa. Aiemmassa, vuonna 2013 valmistuneessa selvityksessä uutta lumenvastaanottopaikkaa ei löytynyt Etelä-Espoon alueelta, ja väliaikainen lumensijoituspaikka päädyttiin perustamaan Vanttilaan.

Sekä Vanttilaan että jo aiemmin olemassa olleelle Turvesuon lumensijoituspaikalle on kuitenkin paineita toteuttaa muita toimintoja, kuten asuinrakentamista, joten kaupungin lumihuolto kaipaa uusia ratkaisuja.

”Nykyisten Vanttilan ja Turvesuon lumensijoituspaikkojen poistuminen käytöstä tarkoittaa sitä, että lunta joudutaan kuljettamaan pidemmälle kuin ennen. Tavoitteena olisikin, että asemakaava-alueilla olisi useampia pienempiä lähisijoituspaikkoja, jottei lunta tarvitsisi erikseen kuljettaa pitkiä matkoja”, sanoo infrapalvelupäällikkö Toni Korjus kaupunkitekniikan keskuksesta.

Tuoreessa selvityksessä edellytetään selvittämään uuden pysyvän lumenvastaanottopaikan perustamista Ämmässuon-Kulmakorven alueelle. Samoin pysyvää lumenvastaanottopaikkaa kaavaillaan Blominmäen alueelle sen jälkeen, kun puhdistamon louhintatyöt on saatu valmiiksi, sekä Sammalvuoreen Tyskaksenkaaren alueelle.

Tekninen lautakunta edellyttää myös, että kaupunkitekniikan keskus kehittää aurauslumien käsittelyyn tarkoitettujen teknisten laitteiden, kuten lumensulatuskoneen, käyttöönottoa. Samalla tulee kuitenkin huomioida ilmastotavoitteet sekä Espoossa ja muualla saadut kokemukset ja kehitystyö.

Selvityksessä todetaan myös, että lumitila pitäisi ottaa huomioon jo suunnittelu- ja asemakaavoitusvaiheessa sekä kiinteistöjen suunnittelussa ja rakentamisessa.

 

Metron ympäristön ja uusien asuinalueiden katusuunnitelmia hyväksyttiin

Tekninen lautakunta hyväksyi kokouksessaan myös useita katusuunnitelmia, kuten Niittykummuntien suunnitelman, joka mahdollistaa Niittykummun metrokeskuksen alueen kehittymisen. Kaksikaistainen Niittykummuntie liittyy itäpäästään Niittykatuun, ja Niittykummuntien eteläreunaan on suunniteltu 4,5 metriä leveä jalankulku- ja pyörätie.

Tapiolassa hyväksyttiin Piilopolun katusuunnitelma. Tonttikatu Piilopolku palvelee kadun asukkaita, kadun päähän rakennettavaa uutta Pohjois-Tapiolan päiväkotia sekä vanhusten asuntolaa. Piilopolun katurakenteet olivat saapuneet saneerausikään, ja uusi katusuunnitelma parantaa edelleen kadun kevyen liikenteen turvallisuutta, pysäköintimahdollisuuksia sekä liikenteen sujuvuutta.

Piilopolkua suunniteltiin yhdessä asukkaiden kanssa: he saivat vaikuttaa suunnittelun kulkuun kahdessa asukastyöpajassa, jotka järjestettiin huhti- ja kesäkuussa 2016.

Lisäksi kokouksessa hyväksyttiin Kurttilantien katusuunnitelma välillä Pilkkumitie - Lambronpolku sekä Pilkkumitien, Lambronpolun, Pestuutien, Pestuukujan, Pestuuportin, Komutintien ja Taltrikinmäen katusuunnitelmat. Kurttilantie on pientaloalueella jo olemassa oleva kokoojakatu, joka palvelee myös joukkoliikennettä.

Kaskimäenpää, jonka katusuunnitelma myös hyväksyttiin, taas on alueelle rakennettava uusi tonttikatu, jonka liikenne on pitkälti asukasliikennettä. Kaupunkikuva alueella muuttuu kadun rakentamisen myötä, koska nykyisin kadun kohdalla kulkee metsäkaistale. Kadun rakentaminen mahdollistaa uuden asuinrakentamisen alueelle.