Sosiaalietuudet kartuttavat eläkettä
Eläkettä kartuttavia sosiaalietuuksia ovat esimerkiksi äitiys-, isyys- ja vanhempainraha, työttömän ansiopäiväraha, kuntoutusraha, sairauspäiväraha sekä tapaturma- ja liikennevakuutuslakien ansionmenetyskorvaus. Myös opiskelusta karttuu eläkettä, jos tutkinnon suorittaa valmiiksi.
- Nämä työuran aikana esiintyvät "palkattomat jaksot" kartuttavat työeläkettä keskimäärin vähän verrattuna työssä käyntiin. Joidenkin kohdalla vaikutus eläkkeeseen on kuitenkin merkittävä. Lisäksi sosiaalietuuksien saajien määrä on erittäin suuri, Kannisto painottaa.
Sosiaalietuuksista eläkettä jo 2,3 miljoonalle
Eläketurvakeskuksen tuoreiden tilastolukujen mukaan vuosina 2005-2011 noin 2,3 miljoonaa 18-68 vuotiasta on saanut työeläketurvaa kartuttavaa sosiaalietuutta. Näistä henkilöistä noin 1,24 miljoonaa on saanut useampaa kuin yhtä etuutta.
Vuonna 2011 työeläkettä kartuttavia sosiaalietuuksia sai hieman alle 900 000 henkilöä. Yleisin syy työeläkettä kartuttavan sosiaalietuuden saamiseen oli työttömyys, joka kosketti noin puolta miljoonaa suomalaista. Työttömyyspäiviä henkilöä kohti oli keskimäärin 135. Toiseksi yleisin oli lapsen hoitaminen, josta eläkettä kartuttavaa sosiaalietuutta sai 220 000 henkilöä. Kolmanneksi yleisin oli sairastaminen, 166 000 henkilöä.
- Muutamaa tervaskantoa lukuun ottamatta jokainen meistä on työuransa aikana useampia jaksoja työelämän ulkopuolella. Moni huomaa näistä jaksoista kertyneen eläkettä vasta kun tutustuu työeläkeotteeseensa, kehityspäällikkö Jari Kannisto sanoo.
Työeläkeotteella on tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana kaikki työeläkkeeseen vaikuttavat tiedot. Eläkearviossa on sekä yksityisen että julkisen työnantajan palveluksessa ja yrittäjätoiminnasta kertynyt eläke.
Otteella on mukana myös sosiaalietuuksien ja opiskelun perusteella kertynyt eläke vuodesta 2005 eteenpäin. Työeläkeotteen tiedot perustuvat edellisen vuoden loppuun mennessä ilmoitettuihin tietoihin.
FAKTA - Työeläkettä kartuttaneet sosiaalietuudet vuonna 2011
Sosiaalietuuden syy | Etuudensaajien lukumäärä | Kaikki yhteensä | |
Miehet | Naiset | ||
Lapsenhoito | 66 391 | 156 130 | 222 521 |
Sairaus | 77 548 | 89 138 | 166 686 |
Työttömyys | 269 876 | 243 165 | 513 041 |
LITA * | 21 552 | 12 448 | 34 000 |
Kuntoutus | 12 066 | 20 214 | 32 280 |
Aikuiskoulutus | 2 388 | 8 820 | 11 208 |
Vuorotteluvapaa | 5 185 | 11 545 | 16 730 |
Myönnetyt etuudet yhteensä | 455 006 | 541 460 | 996 466 |
Kaikki henkilöt yhteensä ** | 415 738 | 477 969 | 893 707 |
* Liikenne- ja tapaturmavakuutuksen tapahtumat | |||
** Osalle henkilöistä myönnetty enemmän kuin yksi sosiaalietuus |
Lähde: ETK
FAKTA - Työeläke osana sosiaaliturvaa, sosiaalietuudet osana työeläkettä
Suomen sosiaaliturvan tavoitteena on turvata yksilölle perusturva kaikissa elämäntilanteissa. Perusturva rakentuu sosiaalivakuutuksen varaan. Sosiaalivakuutusta ovat esimerkiksi lakisääteinen työeläkevakuutus, sairausvakuutus, tapaturmavakuutus ja työttömyysvakuutus.
Sosiaalivakuutuksen etuuksista toiset perustuvat ansiotyöhön ja toiset Suomessa asumiseen. Työn tekeminen oikeuttaa etuuksiin, joiden taso määräytyy työansioiden mukaan. Näitä etuuksia Suomessa ovat työeläkkeet ja ansiosidonnaiset päivärahat.
Työeläkkeen tasoon vaikuttavat työansiot, jotka voivat vaihdella yksilön elämänkaaren aikana paljonkin. Tyypillisiä syitä ansioiden muutokseen ovat työttömäksi joutuminen, vakava sairastuminen, opiskeleminen ja vanhempainvapaiden pitäminen.
Työuran perusteella pieneksi jäävää eläkettä kompensoidaan kansaneläkkeellä ja sosiaalietuuksista karttuvilla eläkkeenosilla.
FAKTA - Etuuksista karttuu eläkettä 1,5 prosenttia
Vuoden 2005 alusta alkaen tietyistä työelämän ulkopuolista jaksoista sekä sosiaalietuuksista on karttunut työeläkettä 1,5 prosenttia. Sosiaalietuuksista kertyvän työeläkkeen perusteena on etuutta edeltävän ajan verotettu palkka tai yrittäjälle vahvistettu työtulo. Eläkekarttuma lasketaan seuraavasti:
• äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakausilta 117 % siitä ansiosta, josta päiväraha on laskettu
• työttömyyspäivärahan ajalta 75 % ja vuorotteluvapaan ajalta 55 % siitä ansiosta, josta päiväraha tai korvaus on laskettu
• kuntoutusrahan, sairauspäivärahan, tapaturma- ja liikennevakuutuksen ansionmenetyskorvauksen ajalta 65 % siitä ansiosta, josta korvaus on laskettu
• opiskeluajalta, jos opiskelija suorittaa korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkinnon tai ammatillisen perustutkinnon ja alle 3-vuotiaan lapsen hoitoajalta ansioksi katsotaan 675,98 euroa/kk (vuoden 2012 tasossa). Eläkkeen karttuminen lapsen hoidosta edellyttää, että vanhemmalle on maksettu kotihoidontukea.
Mitä enemmän henkilö on pois työelämästä, sitä pienemmäksi jää hänen työeläkkeensä. Sosiaalietuuksista kertyy kuitenkin työeläkettä, kunhan työuransa aikana on saanut työeläkevakuutettua ansiotuloa yhteensä 16 223,61 euroa (vuoden 2012 tasolla).
Eläkettä ei kerry sosiaalietuuksista sen jälkeen, kun henkilö on siirtynyt eläkkeelle. Esimerkiksi eläkevuosina suoritettu tutkinto ei kasvata eläkepottia lisää.
Lisätietoja:
Kehityspäällikkö Jari Kannisto
, puh. 029 411 2232, jari.kannisto(at)etk.fi
Eläkeasiantuntija Terhi Piitulainen
, puh. 029 411 2391, terhi.piitulainen(at)etk.fi
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Mer än hälften av finländarna i arbetsför ålder sparar för pensionstiden – sparandet har ökat speciellt bland yngre28.4.2025 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Privat sparande för pensionstiden har blivit klart vanligare under de senaste tio åren. Över hälften av 25–67-åringarna sparade eller hade sparat för pensionärstiden år 2024, framgår av Pensionsskyddscentralens (PSC) omfattande enkätundersökning.
Yli puolet työikäisistä säästää eläkeaikaa varten – etenkin nuorten säästäminen lisääntynyt28.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Yksityinen säästäminen eläkeaikaa varten on yleistynyt selvästi kymmenen viime vuoden aikana. Yli puolet 25–67-vuotiaista säästi tai oli säästänyt eläkeikää varten vuonna 2024, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) laajassa kyselytutkimuksessa.
Internationell jämförelse av pensionsfondernas avkastning: Finländarna i spetsen23.4.2025 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
År 2024 var överraskande bra för pensionsfondernas placeringar på olika håll i världen. I en internationell avkastningsjämförelse gjord av Pensionsskyddscentralen (PSC) översteg den genomsnittliga realavkastningen långtidssiffrorna. De finländska pensionsfonderna placerade sig bland de bästa i sin serie.
Eläkerahastojen kansainvälinen tuottovertailu: Suomalaiset kipusivat kärkipaikoille23.4.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Eläkerahastojen sijoitusvuosi 2024 oli yllättävän hyvä eri puolilla maailmaa. Eläketurvakeskuksen (ETK) tekemässä kansainvälisessä tuottovertailussa keskimääräinen reaalituotto nousi yli pitkän aikavälin lukemien. Suomalaiset eläkerahastot sijoittuivat omassa sarjassaan parhaimpien joukkoon.
Upp till 40 procent av årskullen tar ut partiell ålderspension före pensionsåldern3.4.2025 07:30:00 EEST | Pressmeddelande
Partiell förtida ålderspension har ökat avsevärt i popularitet de senaste åren. Cirka 20 procent av dem som är födda 1956 tog ut pension före pensionsåldern, medan motsvarande andel av dem som är födda 1959 redan var 40 procent, visar Pensionsskyddscentralens nya undersökning.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme