Sosiaalietuudet kartuttavat eläkettä
9.8.2012 10:00:00 EEST | Eläketurvakeskus (ETK) | Tiedote
Eläkettä kartuttavia sosiaalietuuksia ovat esimerkiksi äitiys-, isyys- ja vanhempainraha, työttömän ansiopäiväraha, kuntoutusraha, sairauspäiväraha sekä tapaturma- ja liikennevakuutuslakien ansionmenetyskorvaus. Myös opiskelusta karttuu eläkettä, jos tutkinnon suorittaa valmiiksi.
- Nämä työuran aikana esiintyvät "palkattomat jaksot" kartuttavat työeläkettä keskimäärin vähän verrattuna työssä käyntiin. Joidenkin kohdalla vaikutus eläkkeeseen on kuitenkin merkittävä. Lisäksi sosiaalietuuksien saajien määrä on erittäin suuri, Kannisto painottaa.
Sosiaalietuuksista eläkettä jo 2,3 miljoonalle
Eläketurvakeskuksen tuoreiden tilastolukujen mukaan vuosina 2005-2011 noin 2,3 miljoonaa 18-68 vuotiasta on saanut työeläketurvaa kartuttavaa sosiaalietuutta. Näistä henkilöistä noin 1,24 miljoonaa on saanut useampaa kuin yhtä etuutta.
Vuonna 2011 työeläkettä kartuttavia sosiaalietuuksia sai hieman alle 900 000 henkilöä. Yleisin syy työeläkettä kartuttavan sosiaalietuuden saamiseen oli työttömyys, joka kosketti noin puolta miljoonaa suomalaista. Työttömyyspäiviä henkilöä kohti oli keskimäärin 135. Toiseksi yleisin oli lapsen hoitaminen, josta eläkettä kartuttavaa sosiaalietuutta sai 220 000 henkilöä. Kolmanneksi yleisin oli sairastaminen, 166 000 henkilöä.
- Muutamaa tervaskantoa lukuun ottamatta jokainen meistä on työuransa aikana useampia jaksoja työelämän ulkopuolella. Moni huomaa näistä jaksoista kertyneen eläkettä vasta kun tutustuu työeläkeotteeseensa, kehityspäällikkö Jari Kannisto sanoo.
Työeläkeotteella on tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana kaikki työeläkkeeseen vaikuttavat tiedot. Eläkearviossa on sekä yksityisen että julkisen työnantajan palveluksessa ja yrittäjätoiminnasta kertynyt eläke.
Otteella on mukana myös sosiaalietuuksien ja opiskelun perusteella kertynyt eläke vuodesta 2005 eteenpäin. Työeläkeotteen tiedot perustuvat edellisen vuoden loppuun mennessä ilmoitettuihin tietoihin.
FAKTA - Työeläkettä kartuttaneet sosiaalietuudet vuonna 2011
| Sosiaalietuuden syy | Etuudensaajien lukumäärä | Kaikki yhteensä | |
| Miehet | Naiset | ||
| Lapsenhoito | 66 391 | 156 130 | 222 521 |
| Sairaus | 77 548 | 89 138 | 166 686 |
| Työttömyys | 269 876 | 243 165 | 513 041 |
| LITA * | 21 552 | 12 448 | 34 000 |
| Kuntoutus | 12 066 | 20 214 | 32 280 |
| Aikuiskoulutus | 2 388 | 8 820 | 11 208 |
| Vuorotteluvapaa | 5 185 | 11 545 | 16 730 |
| Myönnetyt etuudet yhteensä | 455 006 | 541 460 | 996 466 |
| Kaikki henkilöt yhteensä ** | 415 738 | 477 969 | 893 707 |
| * Liikenne- ja tapaturmavakuutuksen tapahtumat | |||
| ** Osalle henkilöistä myönnetty enemmän kuin yksi sosiaalietuus | |||
Lähde: ETK
FAKTA - Työeläke osana sosiaaliturvaa, sosiaalietuudet osana työeläkettä
Suomen sosiaaliturvan tavoitteena on turvata yksilölle perusturva kaikissa elämäntilanteissa. Perusturva rakentuu sosiaalivakuutuksen varaan. Sosiaalivakuutusta ovat esimerkiksi lakisääteinen työeläkevakuutus, sairausvakuutus, tapaturmavakuutus ja työttömyysvakuutus.
Sosiaalivakuutuksen etuuksista toiset perustuvat ansiotyöhön ja toiset Suomessa asumiseen. Työn tekeminen oikeuttaa etuuksiin, joiden taso määräytyy työansioiden mukaan. Näitä etuuksia Suomessa ovat työeläkkeet ja ansiosidonnaiset päivärahat.
Työeläkkeen tasoon vaikuttavat työansiot, jotka voivat vaihdella yksilön elämänkaaren aikana paljonkin. Tyypillisiä syitä ansioiden muutokseen ovat työttömäksi joutuminen, vakava sairastuminen, opiskeleminen ja vanhempainvapaiden pitäminen.
Työuran perusteella pieneksi jäävää eläkettä kompensoidaan kansaneläkkeellä ja sosiaalietuuksista karttuvilla eläkkeenosilla.
FAKTA - Etuuksista karttuu eläkettä 1,5 prosenttia
Vuoden 2005 alusta alkaen tietyistä työelämän ulkopuolista jaksoista sekä sosiaalietuuksista on karttunut työeläkettä 1,5 prosenttia. Sosiaalietuuksista kertyvän työeläkkeen perusteena on etuutta edeltävän ajan verotettu palkka tai yrittäjälle vahvistettu työtulo. Eläkekarttuma lasketaan seuraavasti:
• äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakausilta 117 % siitä ansiosta, josta päiväraha on laskettu
• työttömyyspäivärahan ajalta 75 % ja vuorotteluvapaan ajalta 55 % siitä ansiosta, josta päiväraha tai korvaus on laskettu
• kuntoutusrahan, sairauspäivärahan, tapaturma- ja liikennevakuutuksen ansionmenetyskorvauksen ajalta 65 % siitä ansiosta, josta korvaus on laskettu
• opiskeluajalta, jos opiskelija suorittaa korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkinnon tai ammatillisen perustutkinnon ja alle 3-vuotiaan lapsen hoitoajalta ansioksi katsotaan 675,98 euroa/kk (vuoden 2012 tasossa). Eläkkeen karttuminen lapsen hoidosta edellyttää, että vanhemmalle on maksettu kotihoidontukea.
Mitä enemmän henkilö on pois työelämästä, sitä pienemmäksi jää hänen työeläkkeensä. Sosiaalietuuksista kertyy kuitenkin työeläkettä, kunhan työuransa aikana on saanut työeläkevakuutettua ansiotuloa yhteensä 16 223,61 euroa (vuoden 2012 tasolla).
Eläkettä ei kerry sosiaalietuuksista sen jälkeen, kun henkilö on siirtynyt eläkkeelle. Esimerkiksi eläkevuosina suoritettu tutkinto ei kasvata eläkepottia lisää.
Lisätietoja:
Kehityspäällikkö Jari Kannisto
, puh. 029 411 2232, jari.kannisto(at)etk.fi
Eläkeasiantuntija Terhi Piitulainen
, puh. 029 411 2391, terhi.piitulainen(at)etk.fi
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Medelpensionen 2 138 euro31.3.2026 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
I fjol var kvinnornas medelpension 1 930 euro och männens 2 388 euro i månaden. År 2025 betalades sammanlagt 39,8 miljarder euro i pensioner, framgår det av Pensionsskyddscentralens (PSC) och FPA:s gemensamma statistik.
Keskieläke 2 138 euroa31.3.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Naisten keskieläke oli viime vuonna 1 930 euroa ja miesten 2 388 euroa kuukaudessa. Eläkkeitä maksettiin vuonna 2025 yhteensä 39,8 miljardia euroa, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) ja Kelan yhteistilastosta.
Nästan hälften av unga vuxna sparar med tanke på pensionstiden11.3.2026 07:00:00 EET | Pressmeddelande
Privat sparande med tanke på tiden som pensionär har blivit vanligare i alla åldersgrupper, men i synnerhet bland unga vuxna. Enligt en ny undersökning av Pensionsskyddscentralen uppgav nästan hälften av 25–34-åringarna att de hade sparat för pensionstiden.
Lähes puolet nuorista aikuisista säästää eläkeaikaa varten11.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Yksityinen säästäminen eläkeaikaa varten on yleistynyt kaikenikäisillä, mutta erityisesti nuorilla aikuisilla. Eläketurvakeskuksen uuden tutkimuksen mukaan vuonna 2024 lähes puolet 25–34-vuotiaista kertoi säästäneensä eläkeaikaa varten.
Pensionsövergångarna senarelagts snabbt - PSC:s Kautto: ”Förändringen stärkt de offentliga finanserna”13.2.2026 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Pensioneringsåldern i Finland har stigit snabbare än målsättningen. I fjol pensionerades finländare med arbetspension i genomsnitt vid 63,2 års ålder. Samtidigt fortsatte sysselsättningsgraden bland äldre att stiga.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
