HY: Selvitys: Ulkomaalainen vastavalmistunut ansaitsee suomalaista vähemmän

Kyselyyn vastanneista lähes 70 prosenttia oli työllistynyt. Työllistymisen esteeksi koettiin useimmiten suomen tai ruotsin kielen riittämättömyys ja verkostojen puute. Työllistymättä jääneistä suurin osa jatkoi opintojaan.

Suomeen jääneiden työllistymisaste (71,7 %) oli lähes sama kuin kotimaahansa palanneiden (70,2 %), kun taas jonnekin muualle valmistumisen jälkeen muuttaneista kyselyyn vastaajista vain hieman yli puolet (54,5 %) oli työllistynyt. Kyselyyn vastanneista 22 prosenttia oli muuttanut takaisin kotimaahansa tai muualle. On oletettavaa, että koko tutkimusjoukosta määrä on suurempi.

Etnistä syrjintää kokivat erityisesti Afrikasta kotoisin olevat. Tämä heijastuu myös työtyytyväisyyteen sekä työn ja koulutuksen vastaavuuteen. Tyytyväisimpiä työhönsä olivat ne, jotka olivat kotoisin Pohjois-Amerikasta ja EU-maista. EU:n ulkopuolisista maista tulleilla on puoli vuotta aikaa etsiä työtä valmistumisensa jälkeen. Sen jälkeen he joutuvat poistumaan maasta, jollei heillä ole perhesiteitä tai työ- tai jatko-opintopaikkaa.

Yli puolet vastaajista ansaitsi ensimmäisessä valmistumisen jälkeisessä työpaikassaan korkeintaan 2000 euroa. Nykyisessä työssä vielä kolmasosa ansaitsi saman verran. Keskipalkka jäi suomalaisen keskiarvon alapuolelle, ja Suomeen asettuneiden palkka on pienempi kuin niillä, jotka ovat muuttaneet takaisin kotimaahansa tai muualle.

Valmistuneet myös arvioivat taitojensa olevan korkeammalla tasolla kuin työssä vaadittiin. Tämä saattaa viitata siihen, että ulkomaalaiset sijoittuvat osittain koulutustaan alemman tason tehtäviin.

Positiivista on, että yli puolet arvioi koulutuksensa ja työnsä vastaavan toisiaan ja oli tyytyväisiä työhönsä. Lisäksi on mielenkiintoista, että Suomeen jääneet olivat keskimäärin tyytyväisempiä työhönsä kuin muualle muuttaneet. 

Kansainväliset opiskelijat pitävät Suomea houkuttelevana paikkana opiskella, elää ja työskennellä. 86 prosenttia kyselyyn vastanneista suosittelisi Suomea opintopaikkana ystävilleen tai sukulaisilleen.

- Opiskelijoita kannattaa hyödyntää, koska heidän kohdallaan voimavaroja ei enää tarvitse käyttää maahan houkuttelemiseen, sanoo projektipäällikkö Päivi Jyry Helsingin yliopistosta.

- Eri sidosryhmien tulisi yhdistää voimansa, jotta saataisiin aikaan pysyviä ratkaisuja, jotka palvelisivat suomalaista elinkeinoelämää, yhteiskuntaa ja kansainvälisiä osaajia. Kanadassa tästä on saatu hyviä kokemuksia.

Kyselytutkimuksen “Employability of International Graduates Educated in Finnish Higher Education Institutions” teetti Helsingin yliopiston koordinoima VALOA-hanke. Tutkimuksessa selvitettiin Suomessa vuosina 2009 ja 2010 korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllistymistä. Mukana oli 15 korkeakoulua, ja vastausprosentiksi tuli 21,3. Tutkimuksen toteutti Tampereen ylipiston School of Managementin Higher Education Group.

Kielitaito ja kontaktien puute tyypillisimmät esteet työnsaannille

Tyypillisimpinä työllistymisen esteinä vastaajat kokivat seuraavat asiat:

• Riittämätön suomen tai ruotsin kielen taito (86 %)
• Oikeiden kontaktien ja verkostojen puute (51 %)
• Työkokemuksen puute, erityisesti harjoittelun kautta saatu (43 %)
• Suomen pienet työmarkkinat (35 %)
• Etninen syrjintä rekrytoinnissa (32 %)
• Riittämätön uraohjaus korkeakouluissa (26%)

Employability of International Graduates Educated in Finnish Higher Education Institutions
(e-julkaisu):
http://www.helsinki.fi/urapalvelut/valoasurvey

Lisätietoja:

Selvityksen tuloksista

Higher Education Group, School of Management
Tampereen yliopisto
Yuzhuo Cai (in English)
Email: yuzhuo.cai@uta.fi
Phone: 050 420 1537

VALOA-hankkeesta:

Helsingin yliopisto
Projektipäällikkö Päivi Jyry
Sähköp. paivi.jyry@helsinki.fi
Puhelin: 050 592 2825

Lisätietojen antajalta voi tiedustella haastateltavaksi kansainvälisten opiskelijoiden yhteystietoja.

Tutkimuksen teettäjä

VALOA-hanke
Helsingin yliopisto, urapalvelut

VALOA-hankkeen tavoitteena on edistää ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistymistä suomalaisille työmarkkinoilla. VALOA yhdistää 16 korkeakoulua, kaupunkeja ja yrittäjäjärjestöjä luomaan ulkomaalaisille tutkinto-opiskelijoille nykyistä paremmat edellytykset työllistyä Suomen työmarkkinoille.

VALOA käynnisti keväällä 2012 mm. BeGlobal -kampanjan, jonka tavoitteena on rohkaista työnantajia tarttumaan kansainvälisiin osaajiin ja hyödyntämään korkeakoulujen tarjoamia yhteistyömahdollisuuksia sekä tuoda esille menestystarinoita. Kampanjan verkkosivut:
http://www.beglobal.fi

Hanketta koordinoi Helsingin yliopisto. Helsingin metropolialueen korkeakoulujen lisäksi hankkeessa ovat mukana Oulun, Lapin ja Tampereen korkeakoulut. VALOA on ESR-osarahoitteinen hanke. Rahoittajaviranomainen on Pirkanmaan ELY-keskus. Hanketta rahoittavat lisäksi Helsingin kaupunki, Oulun kaupunki sekä Helsinki Education and Research Area (HERA).

Ystävällisin terveisin

Elina Mattila-Niemi

Tiedottaja
Informatör
PR & Press Officer

Helsingin yliopisto, Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Helsingfors universitet, Kommunikation och samhällsrelationer
University of Helsinki, Communications and Community Relations

PL 33 (Fabianinkatu 18), FI-00014 Helsingin yliopisto, Finland

elina.mattila-niemi@helsinki.fi