Hyvä hoitotasapaino on tärkeää myös diabeetikon silmien terveydelle
Diabeteksen aiheuttama silmänpohjasairaus eli diabeettinen retinopatia on työikäisen väestön tärkein hoidettavissa oleva näkövammaisuuden syy kaikissa länsimaissa. Diabeettisen retinopatian riskitekijöitä ovat diabeteksen huono hoitotasapaino, korkea verenpaine, diabeteksen pitkä kesto, sekä rasva-aineenvaihdunnan häiriöt. Nämä tekijät selittävät kuitenkin vain alle puolet vaikea-asteisen retinopatian riskistä.
LL Kustaa Hietalan väitöstutkimuksen tarkoitus oli selvittää, löytyisikö vaikea-asteiselle retinopatialle muita mahdollisia riskitekijöitä jo tunnettujen lisäksi. Hietala teki väitöstyönsä osana FinnDiane-tutkimusprojektia, jonka tarkoitus on tunnistaa diabeteksen liitännäissairauksille altistavia geneettisiä ja ympäristötekijöitä. FinnDiane -tutkimuksessa on mukana 4 800 ykköstyypin diabetesta sairastavaa suomalaista, joista tarkka silmänpohjatilanne määriteltiin 1866 potilaan osalta. Hietalan tutkimus on laajin Suomessa tehty diabeettisen retinopatian riskitekijöitä kuvaava epidemiologinen tutkimus.
Sairastumisikä vaikutti proliferatiivisen retinopatian (= näkökykyä uhkaava retinopatian muoto, jossa verkkokalvon pintaan kasvaa uudissuonia) riskiin siten, että alle 15-vuotiaana sairastuneilla oli korkeampi riski kuin yli 15-vuotiaina sairastuneilla. Keskeisen silmänpohjan turvotuksen riski oli puolestaan korkein yli 15-vuotiaina sairastuneilla. Voimakas diabeteksen hoitotasapainon vaihtelu lisäsi proliferatiivisen retinopatian riskiä.
Kaikkiaan 188 tutkimukseen osallistuvassa perheessä oli vähintään kahdella sisaruksella tyypin 1 diabetes. Jos vanhin sisarus sairasti proliferatiivista retinopatiaa, myös nuoremmilla diabetekseen sairastuneilla sisaruksilla oli muista riskitekijöistä riippumaton kohonnut proliferatiivisen retinopatian riski. Suvuttainen alttius selitti peräti 52 prosenttia proliferatiivisen retinopatian riskistä tässä sisaruspariaineistossa. Sairastumisikä vaikutti sisaruspariaineistossa, siten että myöhemmin diabetekseen sairastuneella sisaruksella oli hieman korkeampi riski saada proliferatiivinen retinopatia kuin ensimmäisenä sairastuneella.
– Näiden tulosten perusteella näyttää siltä, että perinnöllinen alttius, diabetekseen sairastumisen ikä ja diabeteksen hoitotasapainon voimakas vaihtelu vaikuttavat huomattavan paljon riskiin sairastua vaikea-asteiseen diabeettiseen retinopatiaan, Hietala toteaa.
Lääketieteen lisensiaatti Kustaa Hietala väittelee 10.6.2013 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Risk factors for retinopathy in type 1 diabetes". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biomedicum LS 2. Vastaväittäjänä on professori Klein Ronald, Wisconsinin yliopisto, ja kustoksena on professori Tero Kivelä. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/39043
Kustaa Hietala työskentelee tällä hetkellä Keski-Suomen keskussairaalassa osastonylilääkärinä. Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi Jyväskylän Kilpisen lukiosta.
Väittelijän yhteystiedot:
Puh. 050 3533 168
Sähköposti:kustaa.hietala@gmail.com
**********************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen
Tiedottaja, Helsingin yliopisto
050 406 2043
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Polarisaatio ei hellitä – puolueet herättävät yhä vahvempia tunteita10.9.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus osoittaa, että äänestäjät suhtautuvat poliittisiin vastustajiinsa yhä kielteisemmin. Samalla tunneyhteys omaan poliittiseen ryhmään on vahvistunut.
Lasten hankinnan lykkääminen pienentää lasten lukumäärää ja lisää eriarvoisuutta9.9.2025 10:23:52 EEST | Tiedote
Raskauden lykkääminen vähentää lasten kokonaismäärää ja lisää äidin terveydentilaan liittyvien riskitekijöiden aiheuttamaa eriarvoisuutta.
Äidin vaikeudet kiintyä vauvaan lisäävät lapsen uniongelmia8.9.2025 07:07:00 EEST | Tiedote
Seurantatutkimus osoittaa, että äidin vaikeudet kiintyä vauvaan kahdeksan kuukauden iässä ovat yhteydessä lapsen lisääntyneisiin uniongelmiin ja ne näkyvät vielä 2-vuotiaankin lapsen unessa.
Lapsuuden ystävyyssuhteiden puute altistaa itsemurha-ajatuksille yli 50-vuotiailla3.9.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Lapsuuden epäsuotuisat olosuhteet lisäävät itsemurha-ajatusten riskiä myöhemmällä iällä, ilmenee Helsingin yliopiston kansainvälisestä tutkimuksesta.
Majavat ovat palanneet metsämaisemaan ja elvyttävät sen luontoa2.9.2025 15:58:23 EEST | Tiedote
Pitkäaikainen tutkimus yli 50 vuoden ajalta kuvaa miten Evolle palanneet majavat ovat monimuotoistaneet elinympäristöjä. Se kertoo niiden merkittävästä roolista niin kutsuttuina ekosysteemi-insinööreinä, jotka mahdollistavat laajemman lajikirjon alueella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme