Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Yksityiselämään liittyvät syyt, sote- ja maakuntauudistus sekä kunnan päätöksentekokulttuuri vähensivät intoa asettua kuntavaaliehdokkaaksi

Jaa
Yksityiselämään liittyvät syyt, sote- ja maakuntauudistus sekä kunnan päätöksentekokulttuuri vähensivät intoa asettua kuntavaaliehdokkaaksi, ilmenee käynnissä olevan päättäjäkyselyn alustavista tuloksista. Sen sijaan ajankohtaiset asiakysymykset, kuten kouluverkkoihin ja kaavoitukseen liittyvät asiat sekä kunnan tulevaisuudennäkymät ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat myönteisesti kiinnostukseen asettautua ehdokkaaksi kuntavaaleissa.

Kuntaliitto tiedottaa
2.3.2017
Julkaistavissa heti


Päättäjäkyselyn tulos:
Yksityiselämään liittyvät syyt, sote- ja maakuntauudistus sekä kunnan päätöksentekokulttuuri vähensivät intoa asettua kuntavaaliehdokkaaksi

Yksityiselämään liittyvät syyt, sote- ja maakuntauudistus sekä kunnan päätöksentekokulttuuri vähensivät intoa asettua kuntavaaliehdokkaaksi, ilmenee käynnissä olevan päättäjäkyselyn alustavista tuloksista. Sen sijaan ajankohtaiset asiakysymykset, kuten kouluverkkoihin ja kaavoitukseen liittyvät asiat sekä kunnan tulevaisuudennäkymät ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat myönteisesti kiinnostukseen asettautua ehdokkaaksi kuntavaaleissa.

Alustavien tietojen mukaan tulevissa kuntavaaleissa varsinkin neljän suurimman puolueen ehdokasmäärä on laskenut verrattuna viime kuntavaaleihin.

– Kyselyaineistoja tarkasteltaessa ilmenee, että vastaajilla on vahvempi käsitys luopumisen kuin jatkamisen syistä. Sekä yksityiselämään liittyvät syyt että kunnan päätöksentekokulttuuri ovat nousseet esille myös aikaisemmissa tutkimuksissa, missä on tutkittu syitä, miksi luottamushenkilöt luopuvat vapaaehtoisesti kunnallispolitiikasta, sanoo tutkimustuloksia analysoinut Åbo Akademin tutkija Siv Sandberg.

Kuntien nykyiset luottamushenkilöt arvioivat tutkimuksessa syitä, jotka vaikuttavat kiinnostukseen asettua ehdolle kuntavaaleissa. Kysely kohdistettiin 40 ARTTU2-tutkimusohjelmaan osallistuneen kunnan valtuustoille, hallituksille, lautakuntien puheenjohtajille sekä johtaville viranhaltijoille. Tähän mennessä yli 560 luottamushenkilöä on vastannut kyselyyn, mutta tiedonkeruu jatkuu edelleen.

Maakuntauudistus vähentää halukkuutta, kunnan tulevaisuudennäkymät lisäävät

Kyselyssä varsinkin naiset ovat sitä mieltä, että yksityiselämä (naiset 82 %, miehet 70 %) ja sote- ja maakuntauudistus (naiset 61%, miehet 52%) vaikuttavat kielteisesti halukkuuteen asettua ehdolle.


Kyselyssä luottamushenkilöitä pyydettiin arvioimaan, mitkä asiat vaikuttavat ihmisten halukkuuteen asettua ehdolle kuntavaaleissa.

• Ihmisten yksityiselämään liittyvät syyt korostuvat kaikkien kokoluokkien kunnissa eniten ehdolle asettumista vähentävänä tekijänä.
• Sote- ja maakuntauudistuksen arvioidaan vähentävän halukkuutta asettua ehdolle varsinkin alle 10 000 asukkaan kunnissa.
• Vastanneista 40 prosenttia arvioi, että kunnan tulevaisuuden näkymät lisäävät halukkuutta asettua ehdolle kuntavaaleissa.
• Yli 50 000 asukkaan kunnissa median raportointi kunnan asioista koetaan seikaksi, joka voi vähentää ihmisten halukkuutta asettua ehdolle vaaleissa.
• Yksityiselämän syyt mainitaan kaikissa puolueissa syynä ehdolle asettumista vähentävänä tekijänä.

– Yksityiselämän syyt korostuvat muun muassa siksi, että luottamustehtävät vievät yhä enemmän aikaa, työelämän ja perheen yhteensovittaminen on yhä vaativampaa ja yhä enemmän halutaan varata aikaa myös omiin ja perheen vapaa-ajan harrastuksiin, arvioi Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marinne Pekola-Sjöblom.

Tietoa tutkimuksesta

Kuntien luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden näkemyksiä tulevista kuntavaaleista, meneillään olevasta sote- ja maakuntauudistuksesta sekä kunnallisesta päätöksenteosta kartoitetaan laajalla päättäjäkyselyllä, joka lähetettiin kuntiin helmikuussa 2017.  Lopullisia tuloksia julkaistaan kevään aikana.

Kuntaliiton koordinoiman ARTTU2-tutkimusohjelman päättäjäkyselyn toteutti Åbo Akademi. Nyt toteutettava kysely on yksi laajimmista kuntapäättäjien näkemyksiä kartoittavista selvityksistä. Edelliset vastaavan laajuiset kyselyt on tehty vuosina 2015, 2010, 2003, 1999 ja 1995.

ARTTU2-tutkimuskunnat ovat: Askola, Espoo, Hattula, Hirvensalmi, Hollola, Hämeenlinna, Inari, Jyväskylä, Kankaanpää, Keitele, Kemiönsaari, Keuruu, Kokkola, Kotka, Kurikka, Kuusamo, Lappeenranta, Lempäälä, Liperi, Mikkeli, Mustasaari, Nivala, Oulu, Paltamo, Parkano, Petäjävesi, Pudasjärvi, Raasepori, Raisio, Rautalampi, Salo, Sipoo, Säkylä, Tampere, Tornio, Turku, Vaasa, Vantaa, Vimpeli ja Vöyri.

Lisätietoja:
Siv Sandberg, tutkija, Åbo Akademi, p. 0400 726 380
Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, ARTTU2-tutkimusohjelma, Kuntaliitto, p. 050 337 5634

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kunnat.net on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Joka kolmas kuntapäättäjä on kohdannut häirintää tai uhkailua6.6.2025 07:20:00 EEST | Tiedote

Kolme kymmenestä kuntapäättäjästä on kokenut häirintää tai uhkailua kuluvalla valtuustokaudella, ilmenee Kuntaliiton tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta. Häirintää kokevat erityisesti naiset ja näkyvissä luottamustehtävissä toimivat. Häirinnän muodoista yleisimpiä ovat asiaton palaute mediassa (57 %), sanalliset uhkaukset tai aggressio kasvokkain (43 %) sekä maalittaminen (35 %). Sosiaalisessa mediassa tapahtuneet uhkaukset ovat hieman vähentyneet vuodesta 2020. Samalla tutkimus osoittaa myös valonpilkahduksia: keskusteluilmapiiri kunnissa on monin paikoin parantunut.

Vauvarahaa maksavien kuntien määrä kasvussa2.6.2025 09:24:01 EEST | Tiedote

Vauvaraha on yleistynyt erityisesti pienissä kunnissa, joissa etsitään tapoja tukea perheitä ja houkutella uusia asukkaita, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Vastasyntyneitä muistetaan jollain tavalla lähes 120 kunnassa, ja vauvarahaa maksetaan 64 kunnassa. Suurimmillaan vauvaraha on 10 000 euroa. – Vaikka vauvaraha ei ratkaise väestörakenteen muutoksia, monessa kunnassa sen avulla halutaan viestiä, että lapset ja lapsiperheet ovat arvokkaita sekä tukea perheiden arkea, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye