Digitaalisesta jalanjäljestä hyötyä työntekijälle

Digitaalinen työ jättää jälkiä, joita ei saa pois. Niitä jää työstä ja sen tekijästä. Henkilökohtaisella digitaalisella käyttötiedolla voidaan kuitenkin myös rakentaa älykkäitä tietojenkäsittelyn sovelluksia, jotka osaavat ennustaa käyttäjän tiedontarpeita tai palauttaa relevantteja tietoja käyttäjän omasta käyttöhistoriasta.
Näin sanoo tietojenkäsittelytieteen tutkija Mats Sjöberg HIIT:stä ja Helsingin yliopistosta ja ottaa esimerkiksi sen, että tietokone voisi tarjota projektiraporttia valmistelevalle tietotyöntekijälle työhön jo entuudestaan liittyviä dokumentteja.
Ajanseurannasta apua töiden priorisointiin
Toinen esimerkki älykkäästä sovelluksesta on automaattinen ajanseuranta. Sitä rakennetaan nyt.
Siinä käyttäjältä kerätystä data-aineistosta voidaan automaattisesti laskea, miten aikaa käytettiin ja minkälaisiin asioihin se kului; siis mihin projektiin aineisto liittyi ja minkä tyyppistä työtä tehtiin ja mihin aikaan.
Tietokoneen antama vastaus voi ensin olla karkea tai harhaanjohtava, mutta käyttäjän antaman palautteen mukaan sitä voi parantaa.
- Jos pystyt analysoimaan, mitä oikeasti olet työajalla tehnyt, voit paremmin suunnitella ajankäyttösi, näet vaikkapa meneekö sähköpostien käsittelemiseen liikaa aikaa ja oikeasti tärkeät tehtävät jää tekemättä, Mats Sjöberg sanoo.
Digitaalinen minä työntekijän omassa kontrollissa
Älykkään tietotyön Re:Know -hankkeessa on kehitetty Digital Me (DiMe) -konseptia teknisenä keinona käytännön tietotyön tukemiseen. DiMe kerää työntekijän digitaalisen jalanjäljen tietokantaan, joka on tietotyöntekijän omassa kontrollissa, tyypillisesti omassa tietokoneessa.
DiMe noudattaa siis ihmiskeskeisen henkilötiedon hyödyntämisen eli ns. My Datan -periaatetta, jolla ongelmia yksityisyyden suojan kanssa yritetään vähentää. Sen mukaan jokainen saa itse päättää, mitä aineistoja hänestä kerätään, ja mitä dataa ei kerätä.
DiMe-ohjelman lähdekoodi on avoin, ja sen ympärille on rakenteilla avoin ekosysteemi, johon kuka tahansa voi liittää omat datalähteensä ja sovelluksensa.
- Esimerkiksi tutkijamme teki yksinkertaisen ohjelman, joka lataa Fitbit-aktiivisuusrannekkeen datat DiMe:en, Mats Sjöberg sanoo.
Re:Know -tutkimusprojektissa rakennetaan työkaluja tietotyöläiselle
Tulevaisuuden tietotyöympäristö on monimutkainen, ja työ on usein freelance- tai projektiluonteista samalla kun tietotulva on nykyistäkin suurempi ongelma. Toisaalta tietotyöläiset työskentelevät itsenäisesti ja hallitsevat itse omia työvälineitään ja taitojaan.
Näille tulevaisuuden tietotyöläiselle yritetään Re:Know -tutkimusprojektissa rakentaa työkaluja informaatiossa navigoimiseen, yhteistyön helpottamiseen ja työhyvinvoinnin tukemiseen.
Mats Sjöberg pitää Quantified employee -kokouksessa Helsingissä 28.3.2017 puheenvuoron otsikolla Digital Me – Leveraging your digital footprint to track your time.
Katso kokouksen Quantified employee – time, results, or physiology ohjelma ja puhujat Helsingin Kansallismuseossa tiistaina 28.3.2017, http://www.ttl.fi/qe2017, #QE2017.
Lue lisää:
Re:Know -projekti http://reknow.fi/ ja DiMe http://reknow.fi/dime
My Data esimerkiksi http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/77875 ja MyData 2017 -konferenssi http://mydata2017.org/.
Kuva 1: ajankäytön seurantaa, credit Mats Sjöberg
Kuva 2: henkilökuva, Mats Sjöberg, credit Veikko Somerpuro
Lisätiedot:
Mats Sjöberg, mats.sjoberg@helsinki.fi, 050 448 0128
Re:Know -hankkeesta lisätietoja antaa Patrik Floréen, patrik.floreen@helsinki.fi, 040 570 0444
Ystävällisin terveisin
Minna Meriläinen-Tenhu, @MinnaMeriTenhu, 050 415 0316, minna.merilainen@helsinki.fi
#helsinkiFuture #tiede2017 @KumpulaScience @helsinkiuni
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Itämerennorppien määrästä uusi tarkempi arvio – metsästys jarruttaa kannankasvua16.7.2025 09:02:24 EEST | Tiedote
Itämerennorppakanta on kasvanut viisinkertaiseksi 1970-luvulta, jolloin pitkään jatkunut liikametsästys ja ympäristömyrkyt uhkasivat lajin tulevaisuutta. Uusi tilastollinen malli tarkentaa nyt norpan kanta-arviota.
Liito-orava on taigametsien tulevaisuuden avainlaji9.7.2025 11:26:52 EEST | Tiedote
Tuore geneettinen tutkimus paljastaa yllättäviä piirteitä liito-oravan evoluutiosta sekä vakavia huolia lajin suojelun kannalta. Kaukoidässä saattaa asustaa oma alalaji.
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme