Tuulisähkön tukijärjestelmä on tuottajalle turvallinen, mutta valtiolle kallis ja joustamaton
− Kun EU:n asettamien ja hallitusohjelmaan kirjattujen energia- ja ilmastotavoitteiden mukaista lakia alettiin valmistella vuonna 2008, tuulisähkön tuotanto oli Suomessa lähes nollassa. Valmistelussa päädyttiin esittämään hallitukselle kuluttajarahoitteista mallia, mutta perustuslaillisista syistä tuen rahoitus muutettiin lopulta budjettirahoitteiseksi. Samalla hallinnollisesti päätetty takuuhintainen syöttötariffi – markkinahinnan ja tuottajalle maksettavan tavoitehinnan erotus – siirsi markkinahinnan alenemisriskin valtiontalouteen ja veronmaksajille, kertoo johtava tilintarkastaja Pertti Saarelainen.
Tuulivoimatuotannon tukeminen syöttötariffilla on osoittautumassa ennakoitua kalliimmaksi tukijärjestelmäksi. Vuonna 2011 markkinahinta kääntyi laskuun noin 50 eurosta ja päätyi vuonna 2015 noin 30 euroon megawattitunnilta. Nykyennusteet sähkön tulevasta hintakehityksestä ovat sekä Suomessa että Euroopassa jakaantuneita. Markkinahinta 33 €/MWh aiheuttaisi tukikaudella 2017–2030 runsaan 3 miljardin euron menot, ja hinnalla 50 €/MWh tuki jäisi hieman yli 2 miljardiin euroon. Tuulivoiman osuus sähkön kokonaistuotannosta jää tukitoimien ja tuotannon lisäyksen jälkeenkin vain noin 3,5 prosenttiin kokonaistuotannosta ja alle 3 prosenttiin kulutuksesta.
Kun vuodesta 2016 alkaen tuulisähkön tavoitehinta on ollut 83,50 €/MWh ja esimerkiksi tariffijaksolla 3/2016 markkinahinta oli kolmen kuukauden keskiarvolla 31,62 €/MWh, tuottajalle maksettava osuus oli 51,88 €/MWh eli yli 60 prosenttia tavoitehinnasta.
Kun markkinahinta on alhaalla, tukena maksettava osuus on korkea ja tuen kustannustehokkuus on heikko. Vuosina 2017–2030 valtion varoista maksettava tuulisähkön tuotantotuki riippuu markkinahinnan lisäksi muun muassa tuulisähkön tuotantokapasiteetista ja tuulisuudesta, joka voi vuositasolla vaihdella jopa 20 prosenttia. Tuella on enimmäismäärä 53,50 €/MWh, jos sähkön markkinahinnan keskiarvo kolmen kuukauden aikana on alle 30 €/MWh, mutta tämä hintaleikkuri on toteutunut toistaiseksi vain kerran.
Syöttötariffi on tukimuotona tuottajalle turvallinen, mutta valtion menotalouden hallinnan ja ohjattavuuden kannalta jäykkä järjestelmä. Tuen voimassaolon aikana sen tarkoituksenmukaisuuteen ja kustannuksiin ei juuri kyetä vaikuttamaan olosuhteiden muuttumisen edellyttämällä tavalla. Valtion tukijärjestelmiä valmisteltaessa tulisikin määritellä tavoitteet tuen kustannustehokkuuden suhteen ja arvioida mahdolliset vaikutukset markkinoiden toimintaan koko tukijärjestelmän elinkaaren ajan. Tarkasteluun tulisi sisällyttää myös vaihtoehto, jossa tukihanketta ei toteuteta.
***
Lisätietoja:
- johtava tilintarkastaja Pertti Saarelainen p. 09 432 5799, pertti.saarelainen@vtv.fi
- tuloksellisuustarkastuspäällikkö Leena Juvonen, p. 09 432 5729, leena.juvonen@vtv.fi
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on eduskunnan yhteydessä toimiva ylin kansallinen tarkastusviranomainen, joka tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja omaisuuden hallintaa sekä valvoo puolue- ja vaalirahoitusta. Tarkastustyöllä virasto varmistaa, että valtion varoja käytetään eduskunnan päättämiin kohteisiin lakia noudattaen ja järkevästi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
Stora överföringsposter i statsbudgeten och silotänkande inom förvaltningen kan försvåra genomförandet av besparingar10.9.2025 14:00:00 EEST | Pressmeddelande
Statens revisionsverk uppmärksammar på basis av granskningar och revisioner strukturella fenomen som kan försvåra uppnåendet av förvaltningsområdenas sparmål. Revisionsverket har lämnat sin årsberättelse, dvs. en sammanställning av resultaten av sin gransknings- och tillsynsverksamhet, till riksdagen.
Valtion budjetin suuret siirtyvät erät ja hallinnon siiloutuminen saattavat vaikeuttaa hallinnon säästöjen toteuttamista10.9.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Valtiontalouden tarkastusvirasto kiinnittää tarkastusten perusteella huomiota rakenteellisiin ilmiöihin, jotka saattavat vaikeuttaa hallinnonaloille osoitettujen säästötavoitteiden toteuttamista. VTV on antanut eduskunnalle vuosikertomuksensa eli koosteen tarkastus- ja valvontatoimintansa tuloksista.
Användningen av öppenhetsregistret blir allt mer etablerad – 150 anmälningar saknades under den tredje anmälningsperioden1.9.2025 09:33:23 EEST | Pressmeddelande
Till öppenhetsregistret gjordes sammanlagt 1044 anmälningar om lobbning som bedrivits under det första halvåret 2025. 150 det vill säga 13 % av de registrerade, gjorde inte anmälan om sin påverkanskommunikation i tid. Statens revisionsverk uppmanar de registrerade att göra anmälan.
Avoimuusrekisterin käyttö vakiintuu – kolmannella ilmoituskaudella 150 ilmoitusta jäi puuttumaan1.9.2025 09:33:23 EEST | Tiedote
Avoimuusrekisteriin ilmoitettiin vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla tehdystä lobbauksesta yhteensä 1044 ilmoituksella. 150 eli noin 13 % rekisteröityneistä ei ilmoittanut vaikuttamistoiminnastaan ajoissa. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) kehottaa toimijoita tekemään ilmoituksen.
Understödet till civilsamhällesorganisationer följer de utvecklingspolitiska riktlinjerna – villkoren för understödet gynnar stora organisationer28.8.2025 06:45:00 EEST | Pressmeddelande
Stödet för civilsamhällesorganisationernas arbete utgör en ökande andel av utvecklingssamarbetet. Förvaltningen av understödet fungerar väl, men stödvillkoren och de administrativa kraven gynnar stora etablerade organisationer.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme