Ruisleipä maistuu suomalaisille tulevaisuudessakin
Erityisen suosittua leipä on lapsiperheissä, joista 81 prosenttia kertoo syövänsä leipää kerran tai useamman kerran päivässä. Leivänsyönnissä on myös maantieteellisiä sekä ikäluokkien välisiä eroja. Pohjois- ja Itä-Suomessa leipää syödään selvästi pääkaupunkiseutua useammin, ja ikäluokista suurimpia leivän ystäviä ovat 45–65-vuotiaat. Nuoret (15–24-vuotiaat) syövät vanhempia ikäryhmiä harvemmin leipää.
Kansallisruokamme ruisleivän tulevaisuus näyttää valoisalta. Vastaajista 57 prosenttia nimittäin arvioi lisäävänsä ruisleivän syöntiä tulevaisuudessa. Erityisesti nuoret (15–24-vuotiaat) arvioivat, että heidän ruisleivän syöntinsä kasvaa lähitulevaisuudessa (66 prosenttia). Kauraleipien suosio näyttää jatkuvan tulevaisuudessa, sillä 29 % arvioi lisäävänsä kauraleipien syömistä.
”Tutkimuksen valossa näyttää siltä, että leivän kulutus on kääntymässä terveellisempään suuntaan, ja erityisesti ruis- ja kauraleipien kysyntä kasvaa. Me liputamme rikkaan suomalaisen leipäkulttuurin puolesta ja haluamme tarjota suomalaiselle kuluttajalle juuri sellaista leipää kuin hän haluaa”, sanoo Mari Dunderfelt, Vaasanin brändi- ja viestintäjohtaja.
”Kulutustottumukset omaksutaan nuorena ja nuorten elämässä leivän rinnalla on ollut paljon tarjontaa muistakin välipalatuotteista. Leipomotoimialan on tärkeää varmistaa, että leipä pysyy nuorten lautasella myös tulevaisuudessa. Haluamme pitää leivän helppona välipalavaihtoehtona ja tuoda esiin erilaisia leivän käyttötapoja perinteisten rinnalle.”
81 prosenttia vastaajista sanoi pitävänsä rukiin kotimaisuutta tärkeänä tekijänä ruisleivän valinnassa. Rukiin kotimaisuutta pidetään tärkeänä kaikissa ikäryhmissä.
”Ruisleipä on suomalaisille hyvin tunnepitoinen asia, ja se valittiin juuri Suomen kansallisruoaksi. Tästä näkökulmasta on ymmärrettävää, että myös raaka-aineiden kotimaisuus on tärkeä asia. Siksi leivomme Suomen suosituimman leivän, Vaasan Ruispalat, sekä kaikki muut Suomessa leipomamme ruisleivät 100-prosenttisesti kotimaisesta rukiista”, Dunderfelt kertoo.
Tulokset pohjautuvat ToinenPHD:n toteuttamaan verkkopaneelitutkimukseen, johon vastasi 1 027 15–65-vuotiasta vastaajaa. Tutkimus tehtiin tammikuussa 2017.
Lisätietoja:
Mari Dunderfelt
Vaasan Oy
Brändi- ja viestintäjohtaja
mari.dunderfelt@vaasan.com
040 556 5721
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Vaasan Oy on suomalainen leipomoalan yritys, joka työllistää Suomessa noin 600 henkilöä. Yhtiön historia ulottuu aina vuoteen 1849, mikä tekee meistä Suomen vanhimman valtakunnallisen leipomoalan toimijan. Leivomme suomalaisten rakastamia leipiä kahdeksassa leipomossa eri puolilla Suomea ja tehtävänämme on vahvistaa leipomotoimialan elinvoimaisuutta Suomessa. Tunnetuimpia tuotemerkkejämme ovat Vaasan Ruispalat, Vaasan Taika ja Vaasan Kauratyynyt. Suomen lisäksi leivomme myös Baltian maissa. Omistajamme Lantmännen Unibaken kautta olemme osa ruotsalaisten maanviljelijöiden omistamaa Lantmännen-monialakonsernia, joka on yksi Euroopan suurimpia toimijoita bioenergia-, kone-, maatalous- ja elintarviketoimialalla. Liikevaihtomme vuonna 2016 oli 176 miljoonaa euroa.
www.vaasan.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Vaasan Oy
Vaasan Oy:n elokuussa käynnistämät yt-neuvottelut ovat päättyneet12.10.2018 09:30:00 EEST | Tiedote
Julkaisuvapaa 12.10.2018 klo 9.30 Vaasan Oy:n 27.8.2018 käynnistämät yhteistoimintaneuvottelut päättyivät 8.10.2018. Neuvotteluiden lopputuloksena päädyttiin kahvileivän irtotuotteiden valmistuksen lopettamiseen Kuusankosken ja Kiimingin leipomoissa. Neuvottelut johtivat 13 vakinaisen työsuhteen päättymiseen, minkä lisäksi 6 työsuhdetta päättyy muilla järjestelyillä. Neuvotteluiden alkaessa vaikutusten arvioitiin johtavan enintään 19 henkilön irtisanomiseen. Neuvotteluiden piirissä oli yhteensä 104 henkilöä. Yhteistoimintaneuvotteluiden perusteena olivat tuotannolliset ja taloudelliset syyt. Kahvileivän irtotuotteiden valmistus Kuusankoskella ja Kiimingissä loppuu 31.1.2019 mennessä. ”Kauppojen paistopisteissä tapahtuva leipomotuotteiden paisto on viime vuosina kehittynyt isoin harppauksin, minkä vuoksi nyt lopetettava irtotuotteiden toimintamallimme on menettänyt kilpailukykynsä. Keskitymme nyt entistä vahvemmin ydinliiketoimintaamme eli pakatun tuoreen leivän valmistukseen. Toiminnan
Helsinkiläinen Anna Häkämies on Vuoden Kotileipuri18.9.2018 13:00:00 EEST | Tiedote
Helsinkiläinen Anna Häkämies pokkasi ensimmäistä kertaa jaetun Vuoden Kotileipuri -tittelin. Hänen leipomansa Hito hapan ruisleipä erottui viiden finalistileivän joukosta omintakeisella maullaan ja rapealla kuorellaan. Elintarvikealalla tuotekehityspäällikkönä toimiva Häkämies on urbaani leipuri, joka on itse laittanut alulle käyttämänsä juuren ja paistaa ruisleipänsä tavallisessa sähköuunissa.
Leipähävikkiä torjumalla kotimainen ruis riittää pidemmälle7.9.2018 09:45:00 EEST | Tiedote
Kuluvan vuoden rukiinviljelypinta-ala on ennätyksellisen pieni, ja sato kattaa vain puolet kotimaan tarpeesta. Miten pitkälle kotimainen ruis riittäisikään, jos leipähävikkiä olisi vähemmän? Hävikin torjunnassa vastuu lankeaa koko toimitusketjulle, mutta eniten leipää heitetään hukkaan kotitalouksissa – ota hävikintorjuntavinkit talteen!
Leipäinnovaatiosta energiaa lapsen ja koululaisen arkeen21.8.2018 12:30:00 EEST | Tiedote
Välipalojen rooli päivän ruokarytmissä on tärkeä. Parhaimmillaan fiksusti koottu välipala tuo sopivan määrän terveellistä lisäenergiaa aterioiden väliin ja auttaa pitämään verensokerin tasaisena. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan välipaloja syödään päivittäin kuitenkin vain alle puolessa lapsiperheistä (46 %). Vaasanin uutuus, Snäkki-välipalaleipä, tarjoaa helpon vaihtoehdon välipalahetkiin.
Vaasan Oy suunnittelee kahvileipien irtotuotteiden valmistuksen lopettamista Kuusankoskella ja Kiimingissä20.8.2018 11:00:00 EEST | Tiedote
Vaasan Oy suunnittelee kahvileipien irtotuotteiden valmistuksen lopettamista Kuusankoskella ja Kiimingissä ja käynnistää yhteistoimintaneuvottelut, joiden piirissä on yhteensä 104 henkilöä. Toteutuessaan toimenpiteet voivat johtaa enintään 19 henkilön irtisanomisiin, lomauttamisiin tai osa-aikaistamisiin.