Seitsemän yleisintä kysymystä putkiremonteista – Kysy asumisesta Kampissa tänään

Putkiremontti eli linjasaneeraus on usein taloyhtiön elinkaaren mittavimpia remontteja. Hankkeista päätetään yhtiökokouksissa pääsääntöisesti keväisin. Kiinteistöliitto Uusimaan ja Suomen Vuokranantajien asiantuntijat kokosivat vastaukset seitsemään yleisimpään kysymykseen putkiremonteista.

1. Milloin suunnittelu pitää aloittaa?

Onnistunut putkiremontti vaatii suunnitelmallisuutta ja aikaa. Hyvään kiinteistönpitoon kuuluu, että yhtiöllä on pitkäntähtäimen suunnitelma (PTS), jonka mukaan kiinteistön kuntoa tarkastellaan 5-10 vuotta eteenpäin. Putkiremontti on tarpeen yleensä noin 40-50 vuotta vanhoille putkistoille. Osana putkiremonttiin valmistautumista tehdään ns. lvv-kuntotutkimus ja märkätilakartoitus, jotka kertovat tarkempaa ajankohtaa remontille. Putkiremontin varsinainen suunnittelu käynnistyy yleensä hankesuunnitelmalla, jossa määritellään tulevan hankkeen laajuus. Yleensä hankesuunnittelun alkamisesta menee vähintään 1,5 vuotta siihen, että hankkeen urakkakilpailutus on tehty ja työt voivat alkaa. Töiden kesto puolestaan vaihtelee paljon toteutustavasta ja laajuudesta riippuen.

2. Miten hankkeen rahoitus kannattaa toteuttaa?

Suurten korjaushankkeiden rahoitukseen on useita erilaisia vaihtoehtoja. Hankkeen rahoituksessa kannattaakin huomioida kaikkien osakkaiden tarpeet. Sijoittajaosakkaille esimerkiksi vastikkeiden tuloutus on huomattavasti edullisempi vaihtoehto kuin rahastointi. Rahoitusvaihtoehtoihin kannattaa kysyä ammattilaisten neuvoa, jotta rahoitus sujuu sekä talossa asuvien että sijoittajaosakkaiden kannalta fiksusti.

3. Miten remontin kustannukset jaetaan?

Remontin kustannukset jaetaan yhtiöjärjestyksen vastikeperusteella. Tämä voi olla neliöperusteinen, osakkeiden lukumäärään perustuva tai joku muu peruste. Pääsääntöisesti pienten asuntojen omistajat maksavat remontista vähemmän kuin suurempien asuntojen omistajat.

4. Saavatko asukkaat remontin ajalta alennusta vuokraan tai vastikkeisiin?

Vuokralaiset ovat oikeutettuja vuokranalennukseen putkiremontin ajalta, jos remontti aiheuttaa haittaa asumiselle. Asunnonomistajat puolestaan eivät saa remontin ajalta alennusta hoitovastikkeistaan. Jos asunnonomistaja vuokraa asuntoaan, kannattaa hänen remontin yhteydessä miettiä, onko vuokrataso remontin jälkeen kohdillaan eli vastaako vuokra asunnon parantunutta kuntoa.

5. Milloin asiasta pitää tiedottaa?

Laki ei määrittele määräaikoja putkiremontista tiedottamiseen taloyhtiössä. Vuokranantajana toimivan asunnonomistajan tulee ilmoittaa vuokralaiselleen remontista heti kun se on mahdollista. Viestinnässä periaatteena on hyvä pitää, että mieluummin tiedotetaan liikaa kuin liian vähän: pitkässä hankkeessa myös väliaikatietojen antaminen on asukkaille hyödyllistä asumisjärjestelyjen sujuvoittamiseksi.

6. Pitääkö asukkaille järjestää korvaava asunto?

Taloyhtiöllä eikä myöskään vuokranantajalla ole velvollisuutta järjestää asukkaille korvaavaa asuntoa.

7. Miten asiasta päätetään?

Vaikka kyseessä olisi kalliskin remontti, remontista päätetään yhtiökokouksessa enemmistöpäätöksellä. Yksittäisellä asunnonomistajalla, joka ei haluaisi lähteä mukaan kustantamaan kalliita korjauksia, ei siis ole mahdollisuutta estää remontin toteutumista.

Kiinnostaako kuulla lisää?

Tule tapaamaan asumisen ammattilaisia ja esittämään kysymyksiäsi asumisesta kauppakeskus Kampin Kysy asumisesta -tapahtumaan tänään 6.4. klo 8-18.30.

Vastauksia sinulle antavat koko päivän ajan Kiinteistöliitto Uusimaan juristit ja tekniset asiantuntijat sekä Suomen Vuokranantajien asiantuntijat. Voit samalla tutustua Kiinteistöalan Kustannuksen tuotteisiin.