Maatalouden päästöt pysyivät ennallaan – maankäytön ja metsätalouden nielu kattaa 47 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä

Vuonna 2015 maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF) -sektorin nettonielu oli 26 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (CO₂-ekv.). Se on noin kahdeksan prosenttia pienempi kuin edellisvuonna. Metsämaa on toiminut koko laskentajakson 1990–2015 hiilinieluna, kun taas muut maankäyttöluokat ovat tuottaneet päästöjä (kuva 1). Puutuotteet ovat olleet hiilinielu lukuun ottamatta vuosia 1991 ja 2009. Päästöjä ja poistumia raportoidaan kuudessa maankäyttöluokassa (metsämaa, viljelysmaa, ruohikkomaa, kosteikot, rakennettu maa ja muu maankäyttö) sekä puutuotteissa.

Metsämaan nettonielu määrittää LULUCF-sektorin nielun. Vuositasolla merkittävin nielun kokoon vaikuttava tekijä on puuston hakkuut, mikä näkyy suurinakin nielun kokoeroina vuosien välillä. Viime vuosien suuret runkopuun hakkuumäärät ovat pienentäneet puuston hiilivarastoa, mutta samanaikaisesti vähentynyt hakkuutähteiden ja kantojen korjuu energiaksi on lisännyt orgaanisen aineen syötettä maaperän hiilivarastoon.

Kioton pöytäkirjan velvoittamana raportoidaan erikseen metsityksestä, metsäkadosta ja metsänhoidosta aiheutuvat päästöt ja poistumat. Vuonna 2015 metsityksen ja metsän hävityksen yhteenlasketut nettopäästöt olivat 2,9 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. ja metsänhoidon nettonielu 49,3 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.

Maatalouden päästöissä vaihtelu vähäistä

Vuonna 2015 maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt olivat 6,5 miljoonaa tonnia CO₂-ekv. Maatalouden päästöjen osuus kokonaispäästöistä on 12 prosenttia. Merkittävimmät päästöt aiheutuivat maaperään lannoitteena lisätystä typestä (3,4 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.) ja tuotantoeläinten ruuansulatuksesta (2,1 miljoonaa tonnia CO₂-ekv.).

Päästöt ovat pysyneet nykyisellä tasolla jo yli kymmenen vuoden ajan. Sen sijaan verrattuna vuoteen 1990 päästöt vuonna 2015 ovat 14 prosenttia pienemmät (kuva 2). Pääosin tämä johtuu väkilannoitteiden käytön vähenemisestä. Väkilannoitteiden myynti on vuosien 1990 ja 2015 välillä vähentynyt 37 prosenttia. Toisaalta eloperäisten peltomaiden ala on jonkin verran kasvanut, mikä puolestaan on lisännyt maaperän dityppioksidipäästöjä. Vuosittaista vaihtelua päästöihin aiheuttaa myös eläinmäärien ja satojen vaihtelu. Maataloudesta peräsin olevia päästöjä raportoidaan myös energia- ja maankäyttösektoreilla.

Eloperäisen eli orgaanisen maaperän päästöt

Eloperäisen eli orgaanisen maaperän (turve, multa) ojituksesta ja maanmuokkauksesta aiheutui noin 19 miljoonan tonnin CO₂-ekv. päästö. Päästöistä oli peräisin 43 prosenttia metsämaan ojitetuilta turvemailta, 45 prosenttia maatalousmailta ja 12 prosenttia kosteikoista (kuva 3). Kosteikko-luokan päästöt muodostuivat pääasiassa turvetuotantoalueiden päästöistä.

Luke tuottaa maataloussektorin ja LULUCF-sektorin päästö- ja poistuma-arviot Suomen kasvihuonekaasujen inventaarioon. Tilastokeskus julkistaa uusimman YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle toimitettavan inventaarion raportin ja päästötaulukot 6.4.2017. Linkki Tilastokeskuksen julkistukseen.

Uusimmassa inventaariossa LULUCF-sektorin vuosien 1990–2014 tiedot ovat muuttuneet edelliseen inventaarioon verrattuna. Merkittävin syy muuttuneisiin arvioihin on metsämaan puustobiomassan laskennan muutos. Tutkija Tarja Tuomainen kertoo muutoksen taustoista Luken blogissa: Kasvihuonekaasuinventaario – jatkuvaa kehittämistä.

Tiedotteessa käytettyjä termejä:

• Kasvihuonekaasut, jotka sisältyvät maatalous- ja LULUCF-sektoreiden päästöihin ovat hiilidioksidi (CO₂), metaani (CH₄) ja dityppioksidi (N₂O). Päästötietoihin eivät sisälly hiilimonoksidi (CO) ja typen oksidit (NOx), jotka kuitenkin raportoidaan ilmastosopimukselle.
• Lähde tarkoittaa prosessia, toimintaa tai mekanismia, joka vapauttaa kasvihuonekaasun, aerosolin tai niiden esiasteen ilmakehään.
• Nielu on prosessi, toiminta tai mekanismi, joka sitoo kasvihuonekaasun, aerosolin tai niiden esiasteen ilmakehästä.
• Poistuma tarkoittaa nielujen aikaansaamia kasvihuonekaasujen poistumia ilmakehästä.
• Päästö tarkoittaa kasvihuonekaasujen lähteistä ilmakehään syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä.
• Hiilidioksidiekvivalentti on eri kasvihuonekaasujen ilmastoa lämmittävä yhteismitallistettu vaikutus.
• Ilmastosopimus on YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus.
• Kioton pöytäkirja on YK:n ilmastosopimusta täydentävä, osapuolia sitova päästöjen vähentämistä koskeva sopimus.
• IPCC on hallitusten välinen ilmastonmuutos paneeli, Intergovermental Panel on Climate Change.