Harrastekanoilla tauteja, joita tuotantokanoilla ei ole – tartunnan riski silti pieni

Harrastesiipikarjan eli lähinnä kanojen suosio Suomessa ja muualla Euroopassa on lisääntynyt viime vuosina. Eikä ihme – muutaman kanan ylläpito ei vaadi suuria tiloja tai taloudellisia panostuksia.

Toukokuusta 2011 lähtien kaikkien harrastesiipikarjaparvet on pitänyt rekisteröidä kansalliseen eläinrekisteriin.

 

Taudeilta suojautumisessa tarkentamisen varaa

Helsingin yliopistossa väittelevä Leena Pohjola lähetti keväällä 2012 tilanhoitoon ja tautisuojaukseen liittyvän kyselyn 378 rekisterissä olevalle harrastesiipikarjan omistajalle. Tutkimukseen hyväksyttiin 178 vastausta.

Väitöstutkimuksen perusteella suomalaiset harrastekanalat ovat pieniä. Yli 90 prosentilla tiloista oli alle 51 lintua.

Omistajat arvioivat harrastelintujensa terveydentilan hyväksi tai erinomaiseksi. Lähes puolessa kanoista otetuissa uloste- ja ympäristönäytteissä havaittiin ruokamyrkytystä aiheuttavaa Campylobacter jejuni -bakteeria ja kolmasosassa Listeria monocytogenes -bakteeria. Salmonellaa ja Yersinia pseudotuberculosis -bakteeria löytyi yhdeltä tilalta.

Osa harrastekanojen taudeista voi tarttua myös ihmiseen. Riskiä lisää se, että taudeilta ei harrastetiloilla aina suojauduta asianmukaisesti.

– Vain hieman yli kymmenesosa vaihtoi kanalasaappaat mennessään kanalaan, kolmasosalla oli mahdollisuus käsien pesuun kanalasta lähtiessään ja yli kolme neljäsosaa päästi kanalaan vierailijoita, tuotantoeläinsairauksien erikoiseläinlääkärinä toimiva Leena Pohjola toteaa.

Ei tartuntariskiä tuotantotiloille

Väitöstutkimuksen mukaan harrastekanalat sijaitsivat pääasiallisesti vähintään kolmen kilometrin etäisyydellä tuotantokanaloista, ja kontaktit tuotantosiipikarjaan olivat harvinaisia. Näin myös harrastekanoilta tuotantotiloille leviävien siipikarjatautien riski on pieni.

Osana väitöskirjatyötä selvitettiin Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa tutkittujen harrastekanojen kuolinsyitä. Vuosina 2000–2011 yleisin harrastekanojen kuolinsyy oli kanojen herpesviruksen aiheuttama Marekin tauti, jota vastaan tuotantokanaloissa rokotetaan jo poikasvaiheessa. Toiseksi yleisin kuolisyy oli Escherichia coli -bakteerin aiheuttama kolibasilloosi.

Näytteitä oli kuitenkin lähetetty vain 132.

Verinäytetulosten perusteella lähes kaikilla harrasteparvilla oli yleisesti vasta-aineita sinisiipitautia ja tarttuvaa aivo- ja selkäydintulehdusta vastaan. Noin puolelta harrasteparvista  löytyi tarttuvan keuhkoputkentulehduksen vasta-aineita. Newcastlen tautivirusta tai lintuinfluenssavirusta ei havaittu. Tarttuvaa keuhkoputkentulehdusta aiheuttavaa IB-virusta löytyi viideltä tilalta.

Vuonna 2012 kansallisessa eläinrekisterissä oli 365 harrastesiipikarjaksi luokiteltavaa parvea, mikä kuitenkin todennäköisesti oli vain osa todellisesta parvien määrästä. Viime vuonna rekisterissä oli kuutisen tuhatta harrastekanalaa.

_______________

ELL, FM Leena Pohjola väittelee 7.4.2017 kello 12 Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Backyard poultry flocks in Finland - an infection risk for commercial poultry or humans?". Väitöstilaisuus järjestetään Infokeskus Koronan salissa 235 osoitteessa Viikinkaari 11, Helsinki.

Väitöskirja on luettavissa E-thesis-palvelussa.