Negatiiviset viestit korostuvat työuupuneen aivoissa
Jopa joka neljäs työikäinen suomalainen kärsii erilaisista työuupumusoireista, joita ovat mm. väsymys, työn merkityksen kyseenalaistaminen, ammatillisen itsetunnon heikkeneminen sekä usein myös kokemukset muistin ja keskittymisen vaikeuksista.
Psykologian lisensiaatti Laura Sokka tarkasteli väitöstutkimuksessaan työuupuneiden ja heidän verrokkiryhmänsä selviytymistä tiedonkäsittelyn kannalta haastavista tehtävistä sekä kuulotiedon käsittelyä aivotasolla.
Tuloksista selvisi, että työuupuneet reagoivat verrokeitaan nopeammin kielteisiin äänensävyihin puheäänessä ja hitaammin iloiseen äänensävyyn.
– Vaikuttaa siltä, että työssään uupunut on herkistynyt negatiivisille viesteille, Sokka toteaa.
Tutkimus on ensimmäinen, jossa työssä käyvien työuupumuksesta kärsivien aivotoimintaa tarkasteltiin aivosähkökäyrämenetelmän keinoin tiedonkäsittelyä haastavien tehtävien aikana.
Kuuntelutehtävän lisäksi koehenkilöt suorittivat työelämän tilanteita vastaavia, tarkkaavuutta ja työmuistia mittaavia tehtäviä. Tehtävissä piti tehdä nopeita päätöksiä häiriöiden keskellä ja sukkuloida erilaisten tehtävätyyppien välillä.
Näissä tehtävissä lievästi uupuneet suoriutuivat yhtä hyvin kuin heidän verrokkinsa, mutta heidän aivoaktivaationsa oli erilaista.
– Näyttäisi siltä, että työuupuneet joutuvat ponnistelemaan kompensoidakseen heikentynyttä aktivaatiota, jota havaitsimme päälakilohkon alueilla. Se näkyi otsalohkon alueen lisääntyneenä aktiivisuutena, Sokka sanoo.
Vakavasti uupuneilla esiintyi heikomman aivoaktivaation lisäksi myös enemmän virheitä.
– Lievästi uupuneet pystyvät sinnittelemään pitkäänkin työssään, vaikka se on aivoille kuluttavaa, mutta kun tila vakavoituu alkaa näkyä virheitä, Sokka summaa.
Lisäksi tutkimuksessa huomattiin, että työuupuneet eivät reagoineet yhtä nopeasti ympäristön yllättäviin häiriöääniin kuin verrokkiryhmänsä.
– Nykyisin puhutaan paljon siitä kuinka tärkeää on palautua pitkäaikaisesta kuormituksesta ja aivotutkimuksen näkökulma tukee tätä. Tiedämme myös, että pitkäaikainen stressi on riskitekijä monille psyykkisille ja fyysisille sairauksille, joten meillä ole varaa siihen, että neljäsosa pinnistelee työssään, Sokka sanoo.
Tutkimukseen osallistui 41 työssäkäyvää henkilöä, joilla oli erilaisia työuupumusoireita sekä 26 verrokkihenkilöä. Koeasetelma toistettiin tänä keväänä, joten jatkotutkimuksissa saadaan tarkempaa tietoa aivoaktiivisuuden muutosten pysyvyydestä.
PsL Laura Sokka väittelee 19.4.2017 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Burnout in the brain at work". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Helsingin yliopiston päärakennus, Auditorio XII, Unioninkatu 34, Helsinki. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot: Laura Sokka, laura.sokka@ttl.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elisa LautalaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 318 5682elisa.lautala@helsinki.fiTietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Lupaava uusi menetelmä hopean irrottamiseen elektroniikkajätteistä – munkkirasva liuottaa ja erottelee hopean romusta12.5.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Rasvahapot toimivat liuottimena. Prosessi vaatii lisäksi valoa ja laimennettua vetyperoksidia. Uuden menetelmän myötä voidaan turvata hopean saanti ja vähentää ympäristön kuormitusta.
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme