UM: Suomi käytti kehitysyhteistyöhön 956 miljoonaa euroa vuonna 2016

ULKOASIAINMINISTERIÖ
http://formin.finland.fi
Tiedote 67/2017
11.4.2017
Suomi käytti kehitysyhteistyöhön 956 miljoonaa euroa vuonna 2016
Suomi käytti kehitysyhteistyöhön 956 miljoonaa euroa vuonna 2016. Tämä selviää Suomen kehitysyhteistyötä koskevista ennakkotiedoista. Vuonna 2016 kehitysyhteistyön osuus bruttokansantulosta oli 0,44 prosenttia.
Kehitysyhteistyöstä 382 miljoonaa euroa ohjattiin kehitysyhteistyöhön yleistukina monenkeskisten toimijoiden (mm. EU, YK-järjestöt, Maailmanpankkiryhmä) kautta. Suomen kehitysyhteistyön suurimmat kumppanimaat vuonna 2016 olivat Afganistan (noin 27 milj. euroa), Nepal (20), Etiopia (18) ja Tansania (18). Humanitaariseen apuun kohdennettiin vuonna 2016 yhteensä 84 miljoonaa euroa.
Kehitysyhteistyöksi laskettavien menojen määrä laski edellisvuodesta kokonaisuudessaan 18 prosenttia. Ulkoministeriön hallinnoiman, niin sanotun varsinaisen kehitysyhteistyön määrä putosi 30 prosenttia. Prosentuaalisesti eniten siinä laskivat monenkeskinen kehitysyhteistyö (-60 %) sekä tuki kansalaisjärjestöille (-39 %). Humanitaarisen avun osuus varsinaisesta kehitysyhteistyöstä nousi 14 prosenttiin.
Muut julkisen kehitysyhteistyön erät kasvoivat 50 prosenttia. Vuonna 2016 kehitysyhteistyöksi laskettavat pakolaisten vastaanoton kulut olivat 118 miljoonaa euroa, joka vastasi noin 12 prosenttia Suomen kaikista kehitysyhteistyömäärärahoista. Suomen osuus EU:n kehitysyhteistyöbudjetista oli 143 miljoonaa euroa.
Vuonna 2016 finanssisijoituksiin tehdyt lisäkohdennukset eivät vielä ehtineet vaikuttaa merkittävästi toteutuneisiin maksatuksiin.
EU-maiden kehitysapu kasvoi
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) tilastojen mukaan sen jäsenmaiden antama kehitysapu oli yhteensä 129 miljardia euroa vuonna 2016. Summa kasvoi vuoteen 2015 verrattuna 8,9 prosenttia. Avusta noin 22 miljardia euroa kohdistui maailman vähiten kehittyneisiin maihin.
EU-maiden julkiset kehitysyhteistyömaksatukset olivat vuonna 2016 yhteensä 73,5 miljardia euroa. Tämä oli 0,51 prosenttia EU-maiden bruttokansantulosta. Maksatukset kasvoivat edellisvuodesta 13,1 prosenttia. Kaikkien OECD:n jäsenmaiden kehitysavun keskimääräinen bruttokansantulo-osuus oli 0,32 prosenttia.
Suurimmat kehitysavun rahoittajat olivat Yhdysvallat, Saksa, Britannia, Ranska ja Japani. YK:n tavoitteeseen kehitysavun nostamisesta vähintään 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta pääsivät Ruotsi, Norja, Tanska, Luxemburg, Britannia ja Saksa.
Nettomääräinen kehitysapu kasvoi 17 EU-maassa ja laski neljässä EU-maassa. Laskusta huolimatta Suomen kehitysavun bruttokansantulo-osuus (0,44 prosenttia) oli EU:n kahdeksanneksi suurin.
Lisätietoja: apulaisosastopäällikkö Riikka Laatu, kehityspoliittinen osasto puh. +358 40 351 1703, yksikönpäällikkö Lotta Karlsson, kehitysyhteistyön hallinto- ja oikeusyksikkö, puh. +35846 921 0557.
Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@formin.fi
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta

Laivastokatu 22, PL 176
00023 Valtioneuvosto
0295 16001http://um.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ulkoministeriö / Utrikesministeriet
Suomi muiden silmin 2025: Suomi-kuva säilyi vakaana, mutta mielikuvat maailmalla jakautuvat4.2.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Koulutus, hyvä hallinto, luonto, tasa-arvo ja onnellisuus ovat teemoja, joista Suomi tunnetaan maailmalla, kertoo Finland Promotion Boardin julkaisu Suomi muiden silmin. Vuonna 2024 kansainvälistä medianäkyvyyttä toivat erityisesti Nato-jäsenyys ja turvallisuuspolitiikka. Suomi-kuva on haastavasta maailmantilanteesta huolimatta säilynyt pääosin myönteisenä, mutta erot eri maiden suhtautumisessa Suomeen ovat kasvaneet. Sen vuoksi on yhä tärkeämpää, että Suomi tunnetaan omista vahvuuksistaan, julkaisussa todetaan.
// KORJATTU TIEDOTE // VALTOSEN INFO PERUTTU //Tiedoksi toimituksille: ulkoministeri Valtosen info Ukrainan ja Moldovan vierailuista9.1.2025 09:22:54 EET | Kutsu
Tiedoksi toimituksille Ulkoministeri Valtosen infotilaisuus toimittajille torstaina 9.1.2025 klo 18.25 Suomen aikaa on peruuntunut. Lisätiedot: tiedottaja Miia Vihola, puh. 0295 350 680 tai UM viestintäpäivystäjä, puh. 040 551 6571 Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi
Tiedoksi toimituksille: ulkoministeri Valtosen info Ukrainan ja Moldovan vierailuista8.1.2025 18:00:24 EET | Kutsu
Ulkoministeri Elina Valtonen vieraili Ukrainassa 8. tammikuuta ja vierailee Moldovassa 9. tammikuuta. Ukrainassa tapaamisten aiheena olivat mm. Etyjin ja Suomen tuki Ukrainalle. Moldovassa Valtonen keskustelee mm. Moldovan energiatilanteesta ja Transnistrian konfliktista.
//KORRIGERAT//Finland får eget nationellt ljudlandskap6.12.2024 00:00:00 EET | Pressmeddelande
//KORRIGERAT: telefonnummer i kontaktuppgifter// På Finlands självständighetsdag, den 6 december, offentliggör Finland som första land i världen ett nationellt ljudlandskap. ”Ääniä” är ett verk som komponerats av Lauri Porra. Verket består av 15 originalkompositioner som har inspirerats av Finland och det finländska. Beställningsverket kommer att lanseras vid ambassadernas självständighetsfester runt om i världen. Efter det kan alla som vill uppleva det finländska lugnet ta del av det musikaliska verket.
//KORJATTU//Suomi saa oman kansallisen äänimaiseman6.12.2024 00:00:00 EET | Tiedote
//KORJATTU puhelinnumero yhteystiedoissa// Suomen itsenäisyyspäivänä, 6. joulukuuta, Suomi julkaisee ensimmäisenä maana maailmassa kansallisen äänimaiseman. ”Ääniä” on Lauri Porran säveltämä, 15 alkuperäisestä sävellyksestä koostuva teoskokonaisuus, joka on saanut inspiraationsa Suomesta ja suomalaisuudesta. Tilausteos lanseerataan suurlähetystöjen itsenäisyyspäiväjuhlissa ympäri maailmaa, minkä jälkeen se on avoinna kaikille, jotka haluavat rauhoittua kokemaan suomalaisuutta musiikin kautta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme