Hepatiitti E -virus on yleinen suomalaisilla sioilla, mutta ihmisten tartunnat ovat usein matkatuliaisia

Hepatiitti E -virustartunnat ovat yleisiä sekä ihmisillä että eläimillä. Tietyt hepatiitti E -virustyypit voivat tarttua myös ihmisen ja eläimen välillä. Ihmisellä hepatiitti E -tartunta aiheuttaa maksatulehduksen ja voi pahimmassa tapauksessa johtaa kuolemaan.ELL Tuija Kantala selvitti väitöskirjatutkimuksessaan hepatiitti E -viruksen ja sitä vastaan muodostuneiden vasta-aineiden esiintymistä Suomessa tuotantosioilla sekä kahdella ihmisryhmällä: potilailla, joilla oli todettu akuutti, aiheuttajansa osalta tunnistamaton hepatiitti, sekä eläinlääkäreillä.

Osa hepatiitti E -virustyypeistä tarttuu ainoastaan ihmisiin, ja ne aiheuttavat suuria, yleensä vesivälitteisiä maksatulehdus- eli hepatiittiepidemioita Aasiassa, Afrikassa ja Väli-Amerikassa, missä ne esiintyvät kotoperäisinä.

Toiset virustyypit tarttuvat myös eläimiin, erityisesti sikoihin, ja ne voivat tarttua myös sian ja ihmisen välillä. Ihmisillä näiden hepatiitti E -virustyyppien aiheuttama tartunta on usein oireeton tai lieväoireinen, mutta se voi myös johtaa krooniseen maksatulehdukseen, vakavaan maksan vajaatoimintaan, ja jopa kuolemaan etenkin immuniteetiltaan vajavaisilla henkilöillä. Sikojen hepatiitti E -tartunta on yleensä oireeton.

Kantalan tutkimuksessa todettiin hepatiitti E -viruksen vasta-aineita yli neljänneksellä ihmispotilaista, joilla oli todettu akuutti, tunnistamaton hepatiitti. Lisäksi noin joka kymmenennellä todettiin vasta-aineita, jotka osoittivat akuutin tartunnan olemassaolon. Potilailta todettujen virusten perimän tutkimukset osoittivat niiden kaikkien olevan sellaista virustyyppiä, joka tarttuu vain ihmisiin. Suurin osa potilaista, joilla todettiin akuutti hepatiitti E -tartunta, oli matkustanut lähiaikoina kyseisen hepatiitti E -virustyypin kotoperäisillä alueilla Aasiassa, Afrikassa tai Meksikossa, mikä viittasi siihen, että he olivat saaneet tartunnan näillä alueilla. Suomessa saatujen tartuntojen mahdollisuutta ei kuitenkaan voitu sulkea pois, sillä tietoja useiden hepatiitti E -positiivisten potilaiden matkustushistoriasta ei ollut saatavilla.

Eläinlääkärit ovat osittain riskiryhmässä

Kantala havaitsi, että tutkituista suomalaisista eläinlääkäreistä joka kymmenennellä esiintyi hepatiitti E-viruksen vasta-aineita. Tämän todettiin yllättäen olevan yhteydessä pieneläinlääkärinä toimimiseen, mutta negatiivisesti yhteydessä sikakontakteihin. Tähän nähden ristiriitaisesti ilmeni, että niillä eläinlääkäreillä, jotka olivat pistäneet itseään vahingossa injektioneulalla, jolla oli ensin pistetty sikaa, vaikutti esiintyvän useammin hepatiitti E -vasta-aineita kuin niillä, jotka eivät olleet pistäneet itseään. Kontakti sikojen vereen tai kudosnesteeseen vaikuttaa siten olevan hepatiitti E -virustartunnan riskitekijä eläinlääkäreillä. Lisäksi ne pieneläinlääkärit, jotka olivat matkustaneet Euroopan ulkopuolella viiden tutkimusta edeltäneen vuoden aikana, vaikuttivat olevan useammin hepatiitti E -vasta-ainepositiivia kuin ne pieneläinlääkärit, jotka eivät olleet matkustaneet Euroopan ulkopuolella, joka viittaa siihen, että osa tartunnoista saattoi olla matkoilla saatuja.

– Siat vaikuttavat olevan yksi eläinlääkäreiden hepatiitti E -tartuntoihin liittyvä tekijä, mutta todennäköisesti tekijöitä on muitakin, mukaan lukien myös muut hepatiitti E -viruksen tartunnanlähteet kuin siat, mutta niiden selvittämiseksi tarvitaan lisätutkimuksia, kertoo Kantala.

Hepatiitti E -virus on yleinen suomalaisilla sioilla

Kaikista tutkituista eri-ikäisten sikojen näytteistä yhteensä viidennes oli hepatiitti E -viruspositiivisia ja 86:lla prosentilla sioista todettiin vasta-aineita. Seurattaessa sikoja niiden kasvatuksen aikana niiden todettiin saavan hepatiitti E -tartunnan jo 2–3 kuukauden ikäisinä, jolloin 35 prosenttia tutkituista sioista oli viruspositiivisia. Sen jälkeen viruspositiivisten sikojen määrä laski ollen enää 3 prosenttia teurasikäisissä. Kaikissa tutkituissa ikäryhmissä pikkuporsaista emakoihin yli 80 prosentilla sioista todettiin viruksen vasta-aineita. Kaikki sikojen virukset olivat sellaista virustyyppiä, joka voi tarttua sian ja ihmisen välillä. Eri sikaloissa esiintyi toisistaan geneettisesti eroavia viruskantoja, mutta myös hepatiitti E -negatiivisia sikaloita löydettiin.

Porsitussikalasta lihasikalaan siirron aikaan porsaat erittivät yleisesti hepatiitti E -virusta ulosteisiinsa, jolloin tartunnan riski niitä käsitteleville ihmisille on olemassa. Jos lihasikalaan saapuu porsitussikaloista sekä virusta erittäviä porsaita että porsaita, jotka eivät ole aiemmin kohdanneet virusta, on mahdollista, että osa porsaista saa tartunnan myöhäisemmässä iässä, jolloin myös hepatiitti E -viruksen pääsy ruokaketjuun teurastusvaiheessa sianlihan mukana on mahdollista.

– Vaikka emme löytäneetkään tässä tutkimuksessa sian ja ihmisen välisiä hepatiitti E -tartuntoja, on niiden mahdollisuus otettava huomioon, koska virus on yleinen suomalaisilla tuotantosioilla, ja koska tartunnan mahdollisuuksia on olemassa, toteaa Kantala.

Väitös:

ELL Tuija Kantala väittelee 28.4.2017 kello 12 Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Presence of hepatitis E virus (HEV) and markers for HEV infection in production swine, human patients with unexplained hepatitis, and veterinarians in Finland". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa EE-talo, Walter-Sali, Agnes Sjöbergin katu 2.

Väitöskirja kuuluu eläinlääketieteellisen elintarvike- ja ympäristövirologian alaan.

Vastaväittäjänä on dosentti Matti Waris, Turun yliopisto, ja kustoksena on professori Maria Fredriksson-Ahomaa.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Schola Doctoralis Scientiae Circumiectalis, Alimentarie, Biologicae.