Metsävaratiedot löytyvät nyt myös Luonnonvarakeskuksen tilastopalvelusta

Viimeisin metsien inventointi (VMI11) tehtiin vuosina 2009 – 2013. Inventoinnin mukaan Suomessa on metsätalousmaata 26,2 miljoonaa hehtaaria, josta metsämaata on 20,3 miljoonaa hehtaaria. Kitumaata on 2,5 ja puutonta tai lähes puutonta joutomaata 3,2 miljoonaa hehtaaria. Metsämaan ala kasvoi 1950- ja 1960-luvuilla soiden ojituksen myötä. Viime vuosikymmeninä metsätalousmaan maaluokkien pinta-aloissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia.

”Metsätalousmaa jaetaan puuntuotoskykynsä mukaan metsämaahan, kitumaahan, joutomaahan ja muuhun metsätalousmaahan. Metsätalousmaahan luetaan myös luonnonsuojelualueiden metsätalousmaa”, sanoo tutkija Eeva Vaahtera Luonnonvarakeskuksesta.

Metsätalousmaasta on soita 8,8 miljoonaa hehtaaria, joista 4,7 miljoonaa hehtaaria on ojitettu. Ojitetut suot jaetaan ojituksen vaikutuksen mukaan ojikoiksi, muuttumiksi ja turvekankaiksi. Turvekankaiden osuus ojitetuista soista oli VMI11 mukaan 2,8 miljoonaa hehtaaria ja ojikoita on enää alle 200 000 hehtaaria.

”Puuston kokonaistilavuus alkoi kasvaa 1970-luvulla puuston kasvun merkittävän lisäyksen ansiosta. Puustoa oli metsä- ja kitumaalla VMI11 mukaan 2,4 miljardia kuutiometriä. Mäntyä on puolet ja lehtipuustoa yhteensä viidesosa puuston kokonaistilavuudesta. Puulajeista mänty on kasvattanut eniten tilavuuttaan. Puustosta 90,1 prosenttia on puuntuotantoon käytettävissä olevalla maalla”, kertoo johtava tutkija Kari T. Korhonen.

Puuston vuotuinen kasvu metsä- ja kitumaalla on 105,5 miljoonaa kuutiometriä. Vuosikasvu on lähes kaksinkertaistunut 1950-luvulta. Männyn osuus on 46, kuusen 31 ja lehtipuuston 23 prosenttia puuston kokonaiskasvusta.

Suurin kestävä runkopuun hakkuumahdollisuusarvio puuntuotannon metsämaalla vuosille 2011–2020 on 81 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Etelä-Suomen osuus siitä on 61 miljoonaa kuutiometriä ja Pohjois-Suomen 20 miljoonaa kuutiometriä.