Lihavuus on yhteydessä myös yläraajavaivoihin
Yläraajan jänteisiin ja niitä ympäröiviin kudoksiin paikantuvat sairaudet eli yläraajan pehmytkudossairaudet ovat yleinen yläraajakivun aiheuttaja väestössä. Näiden sairauksien syitä ja syntymekanismeja ei tunneta tarkkaan, mutta eräissä tutkimuksissa lihavuus ja diabetes ovat olleet yhteydessä yläraajan jännesairauksien esiintyvyyteen.
Koe-eläimiltä ja potilailta saatujen kudosnäytteiden jännerakenteista on löydetty merkkejä tulehduksesta, minkä perusteella tulehdusvälittäjäaineiden eli sytokiinien on ajateltu liittyvän yläraajan pehmytkudossairauksien kehittymiseen. Sytokiinien merkitystä tässä yhteydessä on kuitenkin tutkittu vain vähän, ja rasvakudoksen erittämien adipokiinien merkitystä näissä sairauksissa ei ole tutkittu lainkaan.
Lihavuus aiheuttaa sekä sytokiinien että adipokiinien pitoisuuksien muutoksia veressä.
LL Martti Rechardt tutki väitöstyössään aineenvaihdunta- ja tulehdustekijöiden yhteyttä olkapääkipuun ja yläraajan pehmytkudossairauksiin. Olkapään sairauksia selvittävään tutkimukseen valittiin THL:n Terveys 2000 -tutkimukseen osallistuneet työikäiset henkilöt (N=6354). Yläraajan pehmytkudossairauksien selvityksessä oli mukana 163 henkilöä, jotka olivat hakeutuneet työterveyshuoltoon yläraajakivun vuoksi (Työterveyslaitoksen aineisto) sekä 42 tervettä verrokkia.
Terveys 2000 -tutkimukseen osallistuneet ja työterveyshuoltoon hakeutuneet henkilöt tutkittiin kliinisesti. Kaikilta tutkittavilta mitattiin pituus, paino ja vyötärönympärys sekä otettiin verinäyte aineenvaihdunta- ja tulehdustekijöiden määrittämistä varten.
Olkapääkipua oli viimeksi kuluneiden 30 päivän aikana ollut 16 prosentilla suomalaisista työikäisistä. Krooninen kiertäjäkalvosimen oireyhtymä todettiin kliinisessä tutkimuksessa kolmella prosentilla. Työterveyshuollon potilasaineistossa merkittävimmät diagnoosiryhmät olivat kiertäjäkalvosimen jännetulehdus ja kyynärpään sivunastatulehdus, joita kumpaakin oli noin kolmannes tapauksista. Viidenneksellä oli kipua ilman täsmällistä diagnoosia. Kolmannes potilaista toipui joko olennaisesti tai kokonaan kolmessa kuukaudessa.
Painoindeksi, vyötärönympärys ja tyypin 2 diabetes olivat väestöaineistossa yhteydessä olkapääkivun esiintyvyyteen, ja vyötärönympärys oli yhteydessä myös kroonisen kiertäjäkalvosinoireyhtymän esiintyvyyteen. Vyötärönympärys, matala HDL-kolesteroli ja seerumin kohonneet rasva-arvot olivat yhteydessä yläraajakipuun.
– Tulosten perusteella lihavuudella ja diabeteksella on yhteys olkapääkipuun ja krooniseen kiertäjäkalvosimen oireyhtymään, mutta yhteyden taustalla olevia mekanismeja ei vielä tunneta kunnolla. Lihavuuteen liittyen veressä kiertävät sytokiinit voivat herkistää kivulle ja ylläpitää tulehdusta jännerakenteissa, Rechardt sanoo.
LL Martti Rechardt väittelee 5.5.2017 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Metabolic and inflammatory factors in upper extremity soft-tissue disorders". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Yliopiston päärakennus, auditorio XII, Unioninkatu 34, 3. krs. Vastaväittäjänä on dosentti Katri Laimi, Turun yliopisto, ja kustoksena on professori Kari Reijula. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/179228
Väittelijän yhteystiedot:
Martti Rechardt, sähköposti jaanamasarechardt@hotmail.com
************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme