Irma Thesleffistä Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian ulkomainen jäsen

Yhdysvaltain kansallinen tiedeakatemia NAS on valinnut akateemikko Irma Thesleffin (s. 1948) ulkomaiseksi jäsenekseen.
Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutissa työskentelevä Irma Thesleff on tutkinut hampaan ja muiden elinten kehityksen säätelyn molekulaarisia mekanismeja. Hänen luomansa nisäkkään hampaan mallin avulla on pystytty selvittämään sikiökehityksen lisäksi kehityshäiriöiden syntymekanismeja ja lajien evoluutiota.
Irma Thesleff valmistui hammaslääketieteen tohtoriksi vuonna 1975. Hän toimi lasten hammashoidon ja oikomisopin professorina Helsingin yliopistossa vuosina 1990–1995, akatemiaprofessorina vuosina 1998–2003, Helsingin yliopiston Kehitysbiologian huippuyksikön johtajana vuosina 1999–2001 ja Suomen Akatemian Kehitysbiologian tutkimusohjelma -huippuyksikön johtajana vuosina 2002–2007.
Suomen Akatemian myöntämän akateemikon arvonimen Thesleff vastaanotti 2014.
Irma Thesleff on kunniatohtori McGill-yliopistossa Montrealissa, Leuvenin yliopistossa Belgiassa, Debrecenin yliopistossa Unkarissa, Göteborgin yliopistossa ja Karoliinisessa instituutissa Ruotsissa, Oslon yliopistossa Norjassa sekä Kööpenhaminan yliopistossa Tanskassa.
Thesleff on kutsuttu Suomalaisen Tiedeakatemian, Suomen Tiedeseuran, Euroopan molekyylibiologian järjestön (EMBO) sekä amerikkalaisen tiedejärjestöjen kattojärjestön (American Association for the Advancement of Science, AAAS) ja National Academy of Medicine (NAM) jäseneksi.
Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian ulkomaisiksi jäseniksi on aiemmin valittu akatemiaprofessori Kari Alitalo Helsingin yliopistosta, akateemikko Ilkka Hanski (1953–2016) Helsingin yliopistosta, akateemikko Riitta Hari Aalto-yliopistosta, akateemikko Olli V. Lounasmaa (1930–2002) Aalto-yliopistoa edeltäneestä Teknillisestä korkeakoulusta sekä professori Tuija I. Pulkkinen Aalto-yliopistosta.
Akatemian jäseniksi on valittu myös Helsingin yliopistossa tutkijanuransa aloittaneet, Suomen ulkopuolelle siirtyneet Albert de la Chapelle, Ari Helenius, Erkki Ruoslahti ja Kai Simons.
Vuonna 1863 perustetussa Yhdysvaltain kansallisessa tiedeakatemiassa on tällä hetkellä 2 290 aktiivijäsentä ja 475 ulkomaista jäsentä. Jäsenistä noin 200 on saanut Nobelin palkinnon.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
akateemikko Irma Thesleff
irma.thesleff@helsinki.fi
Puh. 050 301 6897
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Viestinnän asiantuntija Elina Raukko
Helsingin yliopisto, Viikin kampus
elina.raukko@helsinki.fi
puh. 050 318 5302
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Itämerennorppien määrästä uusi tarkempi arvio – metsästys jarruttaa kannankasvua16.7.2025 09:02:24 EEST | Tiedote
Itämerennorppakanta on kasvanut viisinkertaiseksi 1970-luvulta, jolloin pitkään jatkunut liikametsästys ja ympäristömyrkyt uhkasivat lajin tulevaisuutta. Uusi tilastollinen malli tarkentaa nyt norpan kanta-arviota.
Liito-orava on taigametsien tulevaisuuden avainlaji9.7.2025 11:26:52 EEST | Tiedote
Tuore geneettinen tutkimus paljastaa yllättäviä piirteitä liito-oravan evoluutiosta sekä vakavia huolia lajin suojelun kannalta. Kaukoidässä saattaa asustaa oma alalaji.
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme