Luterilaisen kirkon yhteiskunnallinen asema Neuvosto-Latviassa oli vaikea

Ugis Sildegs on tarkastellut väitöstutkimuksessaan Latvian evankelis-luterilaisen kirkon kehitystä kommunistisessa neuvostoajan yhteiskunnassa. Hänen näkökulmanaan aiheeseen on latvialaisen evankelis-luterilaisen papin Nikolajs Platen (1915–1983) elämä, työ ja teologinen ajattelu.

Plate oli yksi tunnetuimmista Latvian evankelis-luterilaisista teologeista, jotka toimivat kirkon työssä vuosina 1944–1991.

− Toisen maailmansodan jälkeisessä jatkuvassa neuvostohallinnon puristuksessa Neuvosto-Latvian luterilaisen kirkon työ edusti ”toiseutta”, jota viranomaiset pyrkivät marginalisoimaan ja eristämään yhteiskunnassa omaan nurkkaansa. Kirkon jäsenmäärä laski ja olosuhteet muokkasivat ihmisistä ”arjesta selviytyjiä”, Sildegs kuvailee.

Kirkko ajautui eräänlaiseen pysähtyneisyyden tilaan ja yhteiskunnalliseen ”gettoon”.

− Plate yritti kuitenkin toimia parhaansa mukaan ateististen uskontoviranomaisten luomassa paineessa niissä seurakunnissa, joissa hän palveli pappina. Hän teki säännöllistä hengellistä työtä siellä, missä se oli mahdollista, väittelijä jatkaa.

Yhteiskunnan uskonnonvastaisuuden haasteeseen Plate vastasi painottamalla kasvavaa kuilua kristinuskon ja yhteiskunnan välillä. Hän halusi kirkon säilyttävän uskonnollisen tehtävänsä ja pitävän kiinni raamatullisista perusteistaan.

− Plate katsoi, että totalitaarinen neuvostomahti on voitettavissa vain luottamalla Jumalan sanan voimaan sekä sellaiseen todellisuuteen, joka on inhimillisen historian rajojen ulkopuolella. Oppi Jumalan Sanan yliluonnollisesta voimasta olikin hänen dogmaattisen ajattelunsa ja teologiansa avain, Sildegs toteaa.

Tutkimus osoittaa, että Plate alkoi nähdä ”toivon merkkejä” maansa luterilaisen kirkon elämässä vasta aivan elämänsä loppumetreillä 1980-luvun alussa.

MTh Ugis Sildegs väittelee 20.5.2017 klo 10 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta "Theology in Ghetto. Nikolajs Plãte (1915-1983) - Pastor and Theologian of the Evangelical Lutheran Church of the Latvian SSR. Life, Work and Theology".

Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus auditorio XII, Unioninkatu 34.

Vastaväittäjänä on professori emeritus Jouko Martikainen (Georg-August-Universität Göttingen) ja kustoksena professori Jouko Talonen Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.

Väitöskirja on luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot: Uģis Sildegs, s-posti: sildegs@yahoo.com