Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien palkkiokertymä entisellään – yhtiökohtaiset erot suuria

Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien palkkoja kartoittanut selvitys osoittaa, että palkitseminen ei kehity yhteen suuntaan, vaan yhtiökohtaiset erot ovat suuret. Myös eri palkkiolajien välillä on eroja. Viime vuonna kiinteät palkat pysyivät suurissa yhtiöissä entisellä tasollaan, mutta kannustinpalkkiot laskivat. Pienissä ja keskisuurissa pörssiyhtiöissä kiinteät palkat keskimäärin laskivat, mutta kannustinpalkkioissa on havaittavissa nousua. Pienissä yhtiöissä kannustinpalkkiot ovat kuitenkin harvinaisia.

“Yhtiön kokoluokka vaikuttaa merkittävästi palkitsemisen rakenteeseen ja tasoon. Lisäkannustimien merkitys korostuu erityisesti suurissa yhtiöissä, kun taas pienissä palkitseminen keskittyy kiinteään palkkaan”, Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turunen sanoo.

“Toisaalta lisäkannustimille ei pienissä yhtiöissä ole aina tarvettakaan, jos yhtiön toimitusjohtaja omistaa johtamansa yhtiön osakkeita riittävässä määrin”, arvioi Turunen.

Toimitusjohtajien palkitsemisen painottuu yhä enemmän tulokseen

Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien vuotuinen kiinteä palkka oli vuonna 2016 keskimäärin 408 000 euroa, mutta yhtiökohtaiset erot olivat suuria palkkatason vaihdellessa 78 000 eurosta 1,14 miljoonaan euroon. Suurin vuosipalkka oli siis 15-kertainen pienimpään verrattuna.

Palkitsemistaso seuraa pääosin yhtiön kokoluokkaa. Suurissa pörssiyhtiöissä toimitusjohtajien kiinteän palkan keskiarvo oli viime vuoden tasolla, 699 000 euroa. Keskisuurissa yhtiöissä keskimääräinen kiinteä palkka putosi 3 prosenttia 428 000 euroon. Pienissä yhtiöissä keskimääräinen kiinteä palkka oli 244 000 euroa, mikä merkitsi 15 prosentin pudotusta edelliseen vuoteen nähden.

“Kiinteiden palkkojen lasku osoittaa siitä, että palkitsemisen painotus on siirtymässä yhä enemmän tuloksentekoon. Kannustinpalkkioiden merkitys näkyy erityisesti suurten pörssiyhtiöiden palkitsemisessa, mutta kokoluokasta riippumatta voi löytää yhtiöitä, joissa kiinteä vuosipalkka muodostaa enää pienen osan toimitusjohtajan kokonaispalkasta”, sanoo Turunen.

Vuosipalkan lisäksi pörssiyhtiöiden toimitusjohtajille maksetaan usein niin sanottuja muuttuvia palkkioita, eli lyhyen ja pitkän aikavälin tulospalkkioita. Lyhyen aikavälin tulospalkkiot ovat nousseet 13 prosenttia edellisestä vuodesta ja olivat viime vuonna keskimäärin 150 000 euroa.

Suurissa pörssiyhtiöissä bonukset olivat keskimäärin 339 000 euroa, eli kuusi prosenttia edellisvuotta vähemmän. Keskisuurissa muutaman yhtiön maksama runsas tulospalkkio nostaa keskiarvoa edellisvuodesta 17 prosentilla 132 000 euroon. Pienissä pörssiyhtiöissä selvästi alle puolelle toimitusjohtajista maksetaan bonusta.

Turunen näkee myönteisenä sen, että samojen yhtiöiden maksamissa kannustinpalkkioissa on merkittäviä eroja vuosittain.

“Muuttuvien palkanosien tarkoitus on muuttua. Palkitsemiskriteerien tulee olla asetettu siten, että kannustinpalkkion suuruus vaihtelee saavutettujen tulosten mukaan. Huonosta tai keskinkertaisesta suorituksesta ei pidä maksaa huippupalkkiota.”

Pitkän aikavälin palkitseminen korostuu suurissa yhtiöissä

Kaikki yhtiöt mukaan luettuna keskimääräinen osakekannustinpalkkio laski noin 2 prosenttia edellisestä vuodesta keskimäärin 178 000 euroon. Keskiarvot peittävät alleen sen, että kaikista toimitusjohtajista vain alle puolelle maksettiin lainkaan osakekannustinpalkkiota - pienissä yhtiöissä alle kolmannekselle.

Merkittävä osa suurten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien palkitsemisesta kertyy pitkän aikavälin palkkioista, joita ovat erilaiset osake- ja optiopohjaiset järjestelmät. Suurissa pörssiyhtiöissä maksetut osakekannustinpalkkiot laskivat 10 prosenttia edelliseen vuoteen eli keskimäärin 584 000 euroon. Lisäksi on huomattava, että muutaman suuryhtiön kannustimet nostavat keskiarvoa selvästi. Keskiarvon ylittäviä osakepalkkioita maksettiin ainoastaan 10 yhtiössä, kun tarkasteltujen yhtiöiden määrä oli 123.

“Keskisuurissa ja pienissä yhtiössä tulossidonnaiset palkkiot ylipäätään muodostavat keskimäärin selvästi alle kolmanneksen toimitusjohtajan kokonaispalkkiosta, vaikka yksittäisissä yhtiöissä kannustinpalkkaus voi olla merkittävässäkin roolissa. Sen sijaan suurissa pörssiyhtiöissä tilanne on päinvastainen – keskimäärin yli 60 prosenttia kokonaispalkkiosta muodostuu muusta kuin kiinteästä palkasta.

Keskuskauppakamari selvitti suomalaisten pörssiyhtiöiden palkitsemista osana vuotuista Toimiiko hyvä hallinnointi ja avoimuus pörssiyhtiöissä -selvitystään. Selvitys kattaa kaikki pörssin päälistan yhtiöt, joiden ensisijainen listauspaikka on Helsinki eli yhteensä 123 yhtiötä selvityksen tekoaikaan (28 suurta, 37 keskisuurta ja 58 pientä yhtiötä). Selvityksessä tarkasteltiin hyvää hallinnointia koskevia käytäntöjä, kuten hallinnointikoodin noudattamista ja yhtiöiden hallituspaikkojen jakautumista sekä johdon palkkioita.

Lisätietoja:

Keskuskauppakamarin selvitys 17.5.2017: Toimiiko hyvä hallinnointi ja avoimuus pörssyhtiöissä

Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turunen, p. 041 5179707, antti.turunen@chamber.fi