J. V. Snellman rakensi suomalaista kansallisuusaatetta hegeliläisen filosofian pohjalta
Valtiomies ja kansallisfilosofi
- Snellman muistetaan nykyään ennen kaikkea vaikutuksestaan Suomen markan käyttöönottoon ja suomen kielen aseman parantumiseen 1800-luvulla. Snellman kouluttautui kuitenkin alun perin filosofian alalle. Toisenlaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa hän olisi hyvinkin voinut luoda menestyksekkään kansainvälisen tutkijanuran, kertoo tutkija Lauri Kallio. Kallion väitöskirja J. V. Snellmanin persoonallisuusfilosofia (J. V. Snellmans Philosophie der Persönlichkeit) tarkentaa kuvaa Snellmanin työstä akateemisen filosofian parissa.
Snellmanin filosofin ura eteni lupaavasti 1830-luvulla. Voimakastahtoinen pohjalainen dosentti sai kuitenkin Nikolai I:n ajan Suomessa radikaalin maineen eikä saanut virkaa Suomen ainoasta yliopistosta. Aleksanteri II:n noustua valtaan Snellman nimitettiin lopulta professoriksi. Tällöin hänellä ei ollut enää aikaa ryhtyä laajamittaiseen tutkimustyöhön.
Hegelin lumoissa
Snellmanin ensimmäinen filosofinen päätyö, saksaksi laadittu Persoonallisuuden idean spekulatiivisen kehittelyn yritys (1841) oli kannanotto Keski-Euroopassa käytyyn keskusteluun Hegelin filosofiasta. Keskustelun kiistakapulana oli erityisesti Hegelin filosofian suhde kristinuskoon. Pääjako kulki ns. hegeliläisen oikeiston ja vasemmiston välillä. Snellman pyrki osoittamaan, että molemmat keskustelun pääosapuolista olivat tulkinneet Hegeliä väärin.
- Toisaalta voidaan sanoa Snellmanin olleen osin myös "Hegelin lumoissa". Hän hyväksyi Hegelin filosofian perusteesit kritiikittä eikä kyennyt ennakoimaan Hegelin filosofian kriisiä 1840-luvun alkupuolella, Kallio toteaa.
Kriisi oli seurausta erityisesti L. Feuerbachin (1804–72) menestysteoksesta Kristinuskon olemus (1841). Feuerbach kyseenalaisti koko Hegelin filosofian perusajatuksen todellisuuden henkisestä perusluonteesta. Snellman kommentoi Feuerbachin aiempia töitä, muttei ennakoinut Hegel-kritiikin terävöitymistä. Tämä vaikutti ratkaisevasti Persoonallisuuden idea –teoksen suosioon: se painui unholaan pian ilmestymisensä jälkeen.
Vaikutus Suomessa
Hegeliläinen vaikutus näkyi Kallion mukaan kuitenkin myös suomalaisen kansakunnan rakentumisessa.
- Erityisesti Snellmanin korostama sivistysajatus, joka hänen aikanaan toteutui esimerkiksi kansakoululaitoksen muodossa, pohjautui hegeliläiseen ajatusmaailmaan. Ajatus laaja-alaisesti sivistyneestä kansakunnasta muodostui sittemmin suureksi menestystarinaksi Suomessa.
FM Lauri Kallio väittelee Helsingin yliopistossa 1.6.2017 kello 12 aiheesta "J. V. Snellmans Philosophie der Persönlichkeit" (J. V. Snellmanin persoonallisuusfilosofia). Väitöstilaisuus järjestetään yliopiston päärakennuksen auditoriossa XIV.
Vastaväittäjänä on professori Andreas Arndt, Humboldt-Universität zu Berlin, ja kustoksena on professori Vesa Oittinen.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lauri Kallio
lauri.kallio@helsinki.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme