Kolme uutta sädehoitomenetelmää syövän hoitoon HYKS Syöpäkeskuksessa
23.5.2017 12:20:59 EEST | HUS | Tiedote
Kudoksensisäinen sädehoitomenetelmä on ollut Hyksissä käytössä vuosikymmeniä ja kuluvana keväänä sen käyttöä on laajennettu kahdessa uudessa potilasryhmässä: kohdunkaulasyövän parantavana hoitona ja maksakasvaimen tai maksaan levinneen syövän etäpesäkkeiden hoitona.
Maksan brakyterapia ensimmäisenä Pohjoismaissa
Maksan brakyterapia otettiin käyttöön ensimmäisenä Pohjoismaissa. HUS-Kuvantamisen toimenpideradiologi asentaa kuvantamisohjauksessa brakykatetrit maksapesäkkeeseen. Tämän jälkeen sädehoitolääkäri ja sairaalafyysikko laativat yhdessä annossuunnitelman. Hoitoon soveltuvat potilaat arvioidaan moniammatillisessa hoitokokouksessa, johon osallistuvat maksakirurgi, toimenpideradiologi ja sädehoitolääkäri.
Kohdunkaulasyövän kudoksensisäinen hoito on aikaisemmin Hyksissäkin käytössä olleen ontelonsisäisen hoitotekniikan laajennus. Hoitoa käytetään sellaiseen kohdunkaulassa sijaitsevaan kasvaimeen, jota ei voida leikata. Siinä sijoitetaan kasvaimen sisään ontelonsisäisen latauksen lisäksi muutamia neuloja. Kudoksensisäisillä neuloilla saavutetaan suurissa kasvaimissa parempi annosjakauma kasvaimen reunoille saakka, ja terveen kudoksen annosta voidaan rajoittaa tehokkaasti.
Uusi radioisotooppihoito levinneeseen eturauhassyöpään
Radioaktiivisilla isotoopeilla leimattuja lääkkeitä voidaan käyttää syövän hoitoon silloin, kun kasvaimen aineenvaihdunta kerää kyseistä lääkettä potilaan verenkierrosta selvästi ympäröiviä terveitä kudoksia voimakkaammin. HYKS Syöpäkeskuksen isotooppihoitoyksikössä on Suomen laajin isotooppihoitojen valikoima: rutiinikäytössä on kahdeksan erilaista syövän hoitoon käytettävää isotooppilääkettä. Uusimpana tulokkaana tänä keväänä on levinneen eturauhassyövän hoidossa käytettävä Lutetium-177 (Lu-177) -leimattu prostataspesifinen membraaniantigeeni (Lu-177 –PSMA). Hoito annetaan suonensisäisesti ja sen kohdentuminen voidaan kuvata hoidon jälkeen.
Oma radiolääketuotanto tuo toimitusvarmuutta ja uutta osaamista
Kevään aikana saatiin käyttöön Hyksin radiokemistien kehitystyön tuloksena itse valmistettu Lu-177 –DOTATOC –isotooppilääke harvinaisten neuroendokriinisten kasvaimien hoidossa. Omavalmistus tuo joustavuutta hoitojen järjestämiseen ja parantaa toimitusvarmuutta taloudellisen säästön lisäksi. Projektin aikana kertynyt kokemus hyödyttää uusien radioisotooppilääkkeiden kehittämistä tulevaisuudessa.
Lisätietoja:
Ylifyysikko, linjajohtaja Mikko Tenhunen p. 050 427 219
Johtava ylilääkäri, toimialajohtaja Johanna Mattson p. 050 427 9165
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Årsberättelse 2025: HUS lyckades balansera sin ekonomi och täcka sitt underskott från tidigare år2.4.2026 08:48:03 EEST | Pressmeddelande
HUS årsberättelse för 2025 har publicerats. Årsberättelsen anger vägen mot HUS strategiska mål under året och utvecklingsriktningen för den specialiserade sjukvården inom de kommande åren.
Vuosikertomus 2025: HUS onnistui tasapainottamaan taloutensa ja kattamaan aiempien vuosien alijäämät2.4.2026 08:48:03 EEST | Tiedote
HUSin vuosikertomus vuodelta 2025 on julkaistu. Vuosikertomus kertoo, miten HUSin strategiset tavoitteet etenivät vuoden aikana, ja mihin suuntaan erikoissairaanhoitoa kehitetään tulevina vuosina.
Annual Report 2025: HUS succeeded in balancing its finances and covering the deficits from previous years2.4.2026 08:48:03 EEST | Press release
HUS published its Annual Report 2025. The Annual Report outlines how HUS progressed its strategic goals during the year, and the direction in which specialized healthcare is developed in the coming years.
Ansiktsfrakturer till följd av våld drabbar de personer som har det socioekonomiskt sämst ställt2.4.2026 08:22:17 EEST | Pressmeddelande
Över hälften av patienterna som fått en ansiktsfraktur till följd av misshandel hörde till den lägsta inkomstklassen, visar HUS och Helsingfors universitets nya studie. Låga inkomster, låg utbildningsnivå och arbetslöshet var klart vanligare hos patienter med ansiktsfraktur än hos den övriga befolkningen.
Väkivallan aiheuttamat kasvomurtumat kohdistuvat heikoimmassa sosioekonomisessa asemassa oleviin2.4.2026 08:22:17 EEST | Tiedote
Yli puolet pahoinpitelyn seurauksena kasvomurtuman saaneista potilaista kuului alimpaan tuloluokkaan, osoittaa HUSin ja Helsingin yliopiston uusi tutkimus. Pienituloisuus, matala koulutustaso ja työttömyys olivat selvästi yleisempiä kasvomurtumapotilailla kuin muulla väestöllä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
