Tunnepuheeseen luotettiin politiikassa ennenkin

29.5.2017 12:52:23 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote

Jaa

Työväenliikkeen agitaation tavoitteena oli antaa ideologiselle sanomalle merkitys tunnetasolla 1900-luvun alussa. Helsingin yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että kyseessä ei kuitenkaan ollut vain vihan ja koston lietsominen, vaan agitaatiossa käytetty tunnerepertuaari oli monipuolisempi kuin usein on ajateltu. Keskeisin agitaatiossa välitetty tunne oli rohkeus, koska työväenliikkeen leviämistä ja agitaattorien työtä haittasivat erityisesti maalaisköyhälistön tuntema pelko sosialismia ja paikallisia auktoriteetteja kohtaan.

VTM Anna Rajavuori on tutkinut poliittisen historian alaan kuuluvassa väitöstyössään poliittisia esityksiä ja esittämistä 1900-luvun alussa kohteenaan sosiaalidemokraattien agitaatiotoiminta keskisuomalaisella maaseudulla. Puolueen piirijärjestön kiertävät agitaattorit kulkivat maaseudulla pitämässä puhetilaisuuksia ja neuvomassa maalaisköyhälistöä järjestäytymisessä. Rajavuori analysoi puhetilaisuuksia esityksinä, joissa oli mahdollista käydä valtakamppailua paikallisella tasolla ja rakentaa luokkaan perustuvaa identiteettiä.

Agitaatiossa pyrittiin politisoimaan paikallisia tapahtumia ja tietoinen konfliktiin hakeutuminen oli eräs agitaattoreiden käyttämistä esitysstrategioista.

- Erimielisyyksiä aiheuttivat myös tulkinnalliset erot liittyen keskustelukulttuuriin ja poliittisiin esiintymisiin, sillä eduskuntauudistus vuonna 1906 muutti poliittista järjestelmää ja poliittista kulttuuria. Tästä osoituksena oli uusi poliittinen tapahtuma, vaaliväittely, Rajavuori kertoo.

Porvaripuhujat eivät sallineet
keskustelua tilaisuuksissa

Vaikka vaaliagitaatioon osallistuivat kaikki vaalipuolueet, porvarilliset eivät yleisesti kutsuneet puhetilaisuuksiaan agitaatioksi vaan esitelmiksi. Puolueet antoivat siis samankaltaisille tapahtumille erilaisia merkityksiä, mikä aiheutti kuulijoissa tulkintaerimielisyyksiä.

- Tämä näkyi esimerkiksi siten, että toisin kuin porvarillisten puhujien esitelmätilaisuuksiin, sosialistien agitaatiotilaisuuksiin kuului olennaisena osana avoin keskustelu puheen päätyttyä. Kun porvarilliset puhujat eivät sallineet keskustelua esitelmätilaisuuksissaan, sosialistit tulkitsivat keskustelun kieltämisen ulossulkemisena, vapauden rajoittamisena ja vallankäyttönä, Rajavuori toteaa.

********************

VTM Anna Rajavuori väittelee 2.6.2017 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Esityksen politiikka - Sosialistinen agitaatio keskisuomalaisella maaseudulla 1906-1908". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, auditorio XII, Unioninkatu 34, 3. krs.

Vastaväittäjänä on professori Kari Teräs, Tampereen yliopisto, ja kustoksena toimii professori Pauli Kettunen.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa osoitteesta: http://hdl.handle.net/10138/184737

Väittelijän yhteystiedot:
Anna Rajavuori
p. 040 506 4358
anna.rajavuori@helsinki.fi

Avainsanat

agitaatio maaseutu politiikka puolue tunnepuhe

Yhteyshenkilöt

Pasi Komulainen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto, Puh. 050-5398523, pasi.komulainen@helsinki.fi

Linkit

Väitösjulkaisu

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

https://www.helsinki.fi/fi/valtiotieteellinen-tiedekunta

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote

Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.

Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote

Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.

Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote

Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.

KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu

Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).

Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote

Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme