Yleinen iensairauksien bakteeri saattaa vaikeuttaa raskaaksi tulemista
Hampaiden kiinnityskudossairauksiin on tiedetty liittyvän yleisterveydellisiä riskejä, mutta aikaisemmin ei ole ollut mitään tietoa siitä, että suun bakteereilla voisi olla vaikutusta raskaaksi tulemiseen, kertoo erikoishammaslääkäri, dosentti Susanna Paju Helsingin yliopistosta.
– Tutkimustuloksemme kannustavat nuoria, lisääntymisiässä olevia naisia pitämään huolta suunsa terveydestä ja harjoittamaan hyvää suun omahoitoa, jotta he välttyisivät iensairauksilta, Paju toteaa.
Tutkimus tehtiin Helsingin yliopiston suu- ja leukasairauksien osastolla yhteistyössä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Naistenklinikan kanssa, ja se on julkaistu Journal of Oral Microbiology -tiedelehdessä.
Tutkimuksen aineisto koostui 256 terveestä eteläsuomalaisesta naisesta (keski-ikä 29,2 vuotta, ikäjakauma 19 - 42 vuotta), jotka eivät olleet raskaana mutta olivat jättäneet ehkäisyn pois ja pyrkivät tulemaan raskaiksi. Osallistujille tehtiin suun tutkimus ja gynekologinen tutkimus ja heiltä kerättiin sylki- ja seeruminäytteet suun bakteerien analysoimista varten sekä sivelynäyte bakteerivaginoosin havaitsemiseksi. Sen jälkeen seurattiin kahdentoista kuukauden ajan, tulivatko he raskaaksi vai eivät.
Hampaiden kiinnityskudostulehdukseen vahvasti liittyvä bakteeri, Porphyromonas gingivalis, löytyi syljestä merkitsevästi useammin niiltä naisilta, jotka eivät tulleet raskaaksi vuoden seuranta-aikana verrattuna niihin, jotka tulivat. Myös syljen ja seerumin vasta-aineet tälle patogeenille olivat merkitsevästi korkeammat niillä naisilla, jotka eivät tulleet raskaaksi. Tilastollisissa analyyseissä nämä tulokset osoittautuivat riippumattomiksi muista raskaaksi tulemiseen vaikuttavista tekijöistä, kuten naisen iästä, tupakoinnista, koulutustasosta, aikaisemmista synnytyksistä, bakteerivaginoosista tai ikenissä havaitusta tulehdusasteesta.
P. gingivalis -bakteerin löytyminen syljestä ja korkeat syljen tai seerumin vasta-aineet tälle bakteerille lisäsivät hedelmöittymättä jäämisen suhteellista riskiä lähes kolminkertaisesti. Vaarasuhde jäädä tulematta raskaaksi oli jopa nelinkertainen, jos useampi näistä tekijöistä täyttyi ja jos naisella oli sen lisäksi hampaiden kiinnityskudostuhoa.
– Tutkimuksemme ei vastaa kysymykseen mitkä ovat mahdollisia syitä lapsettomaksi jäämiselle, mutta se viittaa siihen, että iensairauksien bakteerit vaikuttavat koko kehoon hyvinkin pieninä määrinä, jo ennen kuin ikeniin on ehtinyt kehittyä selkeää näkyvää tulehdusta, pohtii Paju. – Jatkotutkimuksia tarvitaan tämän yhteyden mekanismien selvittämiseksi.
Hedelmällisyyshoitoihin ja lapsettomuuden hoitoon käytetään runsaasti aikaa ja rahaa terveydenhuollon piirissä. Mahdollisuus varsin yleisten iensairauksien laajemmista terveysvaikutuksista tulisi ottaa paremmin huomioon. Siksi Paju suositteleekin nuoria naisia pitämään hampaiden ja ikenien terveydestä hyvää huolta jo siinä vaiheessa, kun raskautta vasta suunnitellaan.
Iensairaudet ovat väestötasolla yleisiä: Terveys 2011 -tutkimuksen mukaan hampaiden kiinnityskudossairauteen eli parodontiittiin liittyviä syventyneitä ientaskuja esiintyi 55 prosentilla suomalaisista aikuisista naisista ja 70 prosentilla suomalaisista aikuisista miehistä. Parodontiitin esiintyvyys lisääntyy iän myötä, mutta hampaan kiinnityskudosten tulehdusta löytyy myös nuorista ikäryhmistä, erityisesti tupakoivilta henkilöiltä.
Lisätietoja:
Suomen Akatemian kliininen tutkija, dosentti Susanna Paju, Helsingin yliopisto
Sähköposti: Susanna.Paju@helsinki.fi
Puh. 0400 734335 (ei saa julkaista)
Viite: Paju S, Oittinen J, Haapala H, Asikainen S, Paavonen J, Pussinen PJ. Porphyromonas gingivalis may interfere with conception in women. Journal of Oral Microbiology 12th June, 2017. http://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/20002297.2017.1330644
****************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi, 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme