Neljäs sektori korjaa demokratiaa
Helsingin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan käynnissä on yhteiskunnallinen murros, kun internet ja some mahdollistavat uusia järjestäytymisen ja toiminnan tapoja sekä uusia toimijarooleja. Neljäs sektori jakaa vallan uusiksi. Se ottaa julkiselle vallalle kuuluvia tehtäviä, laajentaa markkinatalouden perustaa ja uudistaa tapamme ymmärtää demokratia.
- Paljon puhutaan somekuplista ja samanmielisten kaikukammioista. Neljäs sektori on kolikon kauniimpi kääntöpuoli. Samanmieliset löytävät toisensa, ideoivat uutta ja panevat toimeksi yhteiseksi hyväksi, sanoo tutkija Pasi Mäenpää Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitokselta.
Kaupungit tarvitsevat
yhdistelmähallinnointia
Neljäs sektori on Mäenpään mukaan hankala pala hallinnolle.
- Someryhmillä ei ole pankkitiliä eikä juridista vastuuhenkilöä. Aktivistit haluavat tehdä asiat heti eikä hallinnollisen vuodenkierron mukaan, Mäenpää sanoo.
Tutkimus ehdottaa kaupungeille sopimus- tai kumppanuustoiminnan sijasta hybridi- eli yhdistelmähallinnoinnin mallia. Se tarkoittaa, että neljäs sektori tunnustetaan järjestöistä poikkeavaksi toimijaryhmäksi, jonka toimintatapoihin hallinto yhdistää tapauskohtaisesti omaa toimintaansa yhteistyössä kokeillen ja oppien.
Jakamistalous mullistaa
markkinatalouden
Monet neljännen sektorin toimijoista edustavat kansalaislähtöistä jakamistaloutta. Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana -tutkimushanke on tuottanut käsitekartan jakamistalouden monitahoisesta kentästä. Hankkeen aloitteesta on myös perustettu Jakamistalouden T&K-verkosto. Verkoston tehtävä on lisätä ymmärrystä jakamistaloudesta ja edesauttaa sen tietopohjaista kehittämistä Suomessa.
- Tarvitsemme vision siitä, millaista jakamistaloutta haluamme, sanoo Mäenpää.
Demokratia laajenee
ja täydentyy
Kaupunkiaktivismi monipuolistaa mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan ja siten laajentaa demokratiaa. Osallisuutta tuottaa esimerkiksi toisten auttaminen, vertaiskauppa, paikallisten hankkeiden rahoittaminen, vaihtoehtosuunnittelu tai someryhmän perustaminen.
- Mahdollisuus vaikuttaa yhteiskuntaan hallinnollisen valmistelun ja päätöksenteon kautta on yhä demokratian kulmakivi. Aktivismi täydentää edustuksellista demokratiaa, sanoo Mäenpää.
Tutkijat ehdottavat uusia käsitteellisiä näkökulmia täydentämään demokratian käsitettä. Näitä ovat voimavarademokratia, joukkoistamisdemokratia, asutuksellinen demokratia, somedemokratia ja jakamistalousdemokratia.
Aktivismitietopankki
hallinnon avuksi
Keskiviikkona 14. kesäkuuta julkistettava Aktivismitietopankki Kaupunkiaktivismi.fi tarjoaa suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia kaupungeille, päivitetyt käsitteet kansalaistoiminnan ymmärtämiseen, tapausesimerkkejä rakentavasta kansalaistoiminnasta, välineitä omaksua hyviä käytäntöjä sekä tietolähteitä hallinnon ja kansalaisten hyvään kohtaamiseen.
- Hallinnon ja neljännen sektorin kohtaamista varten tarvitaan työkalupakki, jonka välineillä viranhaltijat osaavat toimia fiksusti popup-tyylisten aktivismien kanssa, sanoo tutkija Maija Faehnle Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitokselta.
Suosituksissa muun muassa ehdotetaan Espoota somehallinnon ja Lahtea jakamistalouden kokeilukaupungeiksi. Helsinki voisi kehittää kirjastoverkkoaan jakamistalouden paikallisiksi tukikohdiksi ja kokeilla yhteissuunnittelua varjokaavoittajien kanssa Teollisuuskadulla.
Maan hallitusta tutkimus kannustaa käynnistämään Salliva Suomi -ohjelman niin sanotun normienpurkutalkoiden jatkoksi, jotta byrokratian pelko muutetaan sallivuuden ilmapiiriksi ja kansalaisten toimintavalmiudet vapautetaan.
Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana -tutkimushanketta Helsingin yliopistolla vuosina 2015–2017 ovat rahoittaneet Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka -ohjelma, ARA, YM, VM, Heikki von Hertzenin rahasto, Suomen tietokirjailijat ry ja Sitra.
Lisätiedot:
Pasi Mäenpää
Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos
pasi.maenpaa@helsinki.fi
040 592 3933
Maija Faehnle
Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos & Suomen ympäristökeskus
maija.faehnle@gmail.com0295251109
Twitter: @maija_f
kaupunkiaktivismi.fi
#kaupunkiaktivismi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pasi Komulainen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto, Puh.050-5398523, pasi.komulainen@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Viikin lehmät kirmasivat laitumelle – lataa riemukkaat videot median käyttöön!3.5.2025 13:26:46 EEST | Tiedote
Suomen urbaaneimmat lehmät ovat kirmanneet iloiten laitumelle Viikin tutkimustilalla ensimmäisen kerran talven jälkeen. Perinteikäs koko perheen tapahtuma keräsi yleisöä laitumen laidalle Helsingin maantieteelliseen keskipisteeseen lauantaina 3.5. arviolta 6 000 henkeä.
Polttavaa tiedettä, viileitä tanssimuuveja – Suomeen voitto kansainvälisessä tiedeviestintäkilpailussa2.5.2025 13:17:05 EEST | Tiedote
Sulo Roukan ja monitaiteellisen tiimin tanssiaskeleet toivat voiton arvostetun Science-lehden Dance Your Ph.D. -kilpailussa.
Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat löysivät yli 150 tieteelle uutta lajia vuonna 202429.4.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Suuri osa maapallon eliölajeista on vielä tuntemattomia. Tutkimustieto lajeista ja niiden välisistä suhteista, levinneisyysalueista ja elintavoista auttaa ymmärtämään paremmin maapallon monimuotoisuutta ja suojelutarpeita.
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme