Pariisin ilmastosopimus: Euroopan parlamentti äänesti päästövähennystavoitteista ja keskusteli Yhdysvaltain päätöksestä vetäytyä sopimuksesta

- Kansalliset tavoitteet ovat osa EU:n 30 %:n päästövähennystavoitetta vuodelle 2030
- Päästötavoitteet koskevat maatalous-, liikenne-, rakennus- ja jätesektoreita
- Euroopan parlamentin jäsenet vaativat kansallisten päästöjen vähennysohjelmien aloittamista välittömästi
- Uudet tavoitteet ovat osa EU:n sitoumusta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä kokonaisuudessaan 40 %:lla vuoteen 2030 mennessä

Uudella lainsäädännöllä pyritään takaamaan, että EU saavuttaa päästövähennystavoitteensa vuodelle 2030. Tavoitteena on leikata päästöjä Pariisin sopimuksen mukaisesti kaikilta aloilta 40 % verrattuna vuoteen 1990.

Uuden lainsäädännön tarkoituksena on tehdä EU-tason tavoitteesta sitovia, kansallisia tavoitteita aloille, jotka eivät ole osa EU:n päästökauppaa. Näihin päästökaupan ulkopuolisiin aloihin kuuluvat esimerkiksi maatalous-, liikenne-, rakennus- ja jätesektorit. Nämä sektorit tuottavat noin 60 % EU:n kasvihuonepäästöistä.

Jokaisen EU-maan on noudatettava vuonna 2018 käynnistyvää päästöjen vähennysohjelmaa, jotta pystytään estämään päästöjen vähentämisen lykkääminen.

Pitkän aikavälin ennustettavuuden takaamiseksi mepit asettivat tavoitteeksi, että vuoteen 2050 mennessä päästöjä vähennetään 80 %:lla vuoteen 2005 verrattuna.

Palkitseminen toimista varhaisessa vaiheessa

Mepit ehdottavat, että jäsenmaille, joiden BKT on alle keskiarvon ja jotka ovat toimineet tai toimivat ennen vuotta 2020 päästöjen vähentämiseksi, voitaisiin sallia enemmän joustavuutta ohjelman myöhemmissä vaiheissa.

Jotta EU-maiden olisi helpompi saavuttaa päästötavoitteet, uusi asetus mahdollistaa seuraavan vuoden päästökiintiöstä ”lainaamisen”. EU-maat pystyvät lainaamaan seuraavan vuoden kiintiöstä korkeintaan 10 %, mikä vastaavasti pienentää seuraavan vuoden kiintiötä.

Päätöslauselma hyväksyttiin äänin 534 puolesta, 88 vastaan ja 56 tyhjää.

Kommentti

Euroopan parlamentissa mietinnön esittelijänä toiminut Gerben-Jan Gerbrandy (ALDE, Alankomaat) sanoi: ”Tämänpäiväisen äänestyksen tulos on kristallinkirkas viesti Donald Trumpille: Eurooppa noudattaa Pariisin sopimuksen sitoumuksiaan ja hyödyntää tilaisuutta edistää vihreää kasvua sinun kanssasi tai ilman sinua. Melkein kaikki Euroopan parlamentin poliittiset ryhmät tukivat tätä vahvaa ja kunnianhimoista ilmastolainsäädäntöä.”

Seuraavaksi

Parlamentti ja neuvosto aloittavat instituutioiden väliset neuvottelut asetuksen lopullisesta muodosta välittömästi sen jälkeen kun neuvosto on muodostanut oman kantansa.

Keskustelu Yhdysvaltain vetäytymisestä Pariisin ilmastosopimuksesta

Parlamentti keskusteli lisäksi Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ilmoituksesta vetäytyä Pariisin ilmastosopimuksesta. Keskusteluun osallistuivat myös Marshallinsaarten tasavallan presidentti Hilda Heine ja komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker.

”Maailmaa suuntaa katseensa nyt Eurooppaan”, sanoi Heine korostaen maansa haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen tuomille muutoksille. Hän totesi, että Marshallinsaarten tasavalta on ”keskimäärin kaksi metriä merenpinnan yläpuolella, joten maassa ei ole paikkaa, mihin paeta” ilmastonmuutosta. ”On riski, että maastani tulee asuinkelvoton ennen tämän vuosisadan loppua”, hän jatkoi.

Euroopan parlamentin puhemies Antonio Tajani sanoi: “Ilmastonmuutos on yksi ajankohtaisin maailmanlaajuinen haaste. [...] Vastaamalla tähän haasteeseen EU luo uusia mahdollisuuksia kansalaisille ja teollisuudelle. [...] Yksinkertaisesti sanottuna Yhdysvaltain hallinnon päätös on virhe. Pystymme onnistuneesti tekemään planeetastamme puhtaamman ja turvallisemman, mikäli teemme yhteistyötä maailman valtioiden kesken.”

Puheenjohtaja Juncker totesi, että EU ei ryhdy neuvottelemaan Pariisin sopimusta uudelleen. Suuri enemmistö mepeistä puhui UNFCCC 2015-sopimuksen toimeenpanemisen puolesta.

EU:n päättäjät ovat kritisoineet jo aiemmin Yhdysvaltain presidentti Trumpin päätöstä vetäytyä sopimuksesta. Samalla nämä ilmoittivat, että EU pitää kiinni sitoumuksistaan ja etenee ilmastolainsäädännön toteuttamisessa.

Taustatietoa

Heinäkuussa 2016 komissio esitteli aloitteen kansallisiksi tavoitteiksi kasvihuonepäästöjen rajoittamiseksi vuoden 2020 jälkeen aloilla, joita EU:n päästökauppajärjestelmä ei koske. Näihin aloihin kuuluvat maatalous-, liikenne-, rakennus- ja jätesektorit.

Ehdotettu asetus toimisi jatkona taakanjakopäätökselle, joka määrittelee vuotuiset kasvihuonepäästörajat vuosille 2013–2020. Asetusehdotus on osa EU:n tavoitetta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 40 %:lla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Eurooppa-neuvosto asetti tavoitteen lokakuussa 2014 osana EU:n kansainvälisiä sitoumuksia.