62 % suomalaisista rajoittaisi nettikasinoiden toimintaa – hyvinvointialueiden johto vaatii tiedottamista rahapelaamisen riskistä

Rahapelaamisen sääntely saa vahvaa kannatusta Kantar Publicin A-klinikkasäätiölle tekemässä väestötutkimuksessa sekä hyvinvointialueiden päättäjätutkimuksessa. Yli 60 % tutkimukseen vastanneista suomalaisista kannattaa nettikasinoiden saatavuuden rajoittamista jatkossa. Tätäkin suurempi osa hyvinvointialueiden kyselyyn vastanneista päättäjistä on sääntelyn kannalla: 26 johtajasta 23 puoltaa nettikasinoiden toiminnan rajoittamista.

”Rahapelaamisen säännelty lisenssimalli saa vahvan kannatuksen. Lisenssimallissa nettikasinot ja vedonlyönti avautuisivat kilpailulle siten, että rahapelejä tarjoavilta yrityksiltä vaaditaan toimilupa. Toisaalta kuitenkin Veikkauksen monopolia kannattaa samaan aikaan 47 % suomalaisista, vaikka sitä on viime aikoina kyseenalaistettu vahvasti”, toteaa A-klinikkasäätiön tutkija Emmi Kauppila.

Sama tutkimus paljastaa kuitenkin myös karut asenteet rahapelaajia kohtaan: neljäsosa (24 %) suomalaisista eväisi osan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ongelmallisesti pelaavilta, koska he aiheuttavat ongelmansa itse.

”Rahapelaamisen kaltaiset toiminnalliset riippuvuudet ovat suomalaisille selvästi vieraampia kuin alkoholi- ja huumeriippuvuus. En osaa sanoa -vastausten suuri osuus – jopa yli 20 % vastauksista – joissakin tutkimuksen rahapelikysymyksissä kuvastaa niihin liittyvää hämmennystä ja epätietoisuutta.”

Kauppila korostaa, että kyse on riippuvuussairauden lisäksi myös yhteiskunnallisesta rasitteesta, jossa pelien saatavuus ja markkinointi ovat yhteydessä ongelmiin. Esimerkiksi Belgiassa on päätetty kieltää rahapelien markkinointi kokonaan, sillä rahapelejä ei haluta pitää normaalina osana arkiympäristöä.

Suomessa on noin 112 000 ongelmallisesti rahapelaavaa 15–74-vuotiaista sekä lähes 400 000 riskitason pelaajaa.

Hyvinvointialueilla ei ole tarjolla riittävästi tukea läheisille

”Peliongelmat aiheuttavat haittoja myös läheisille, mutta vain harva hakee apua. Hyvinvointialueilla tulisi madaltaa avunsaannin kynnystä pitämällä huolta, että henkilöstöllä on riittävä osaaminen peliongelmien tunnistamiseen ja kohtaamiseen.”

Vain pieni osa hyvinvointialueiden haastatelluista päättäjistä (7/26) näki, että rahapeliongelmista kärsivien läheiset saavat omalla alueella hyvää apua ja tukea muuhun Suomeen verrattuna – luku oli paljon pienempi verrattuna näkemyksiin päihteiden käyttäjien (14 / 26) tai mielenterveysongelmista kärsivien (13/26) läheisten tukipalveluista.

Jatkossa on Kauppilan mukaan tärkeää myös levittää tietoa siitä, miten vahvasti yhteiskunnalliset päätökset, kuten mainonnan sääntely, vaikuttavat pelaamisen ja peliaddiktion yleisyyteen.

”On hienoa, että väestötutkimuksemme vastaajista jopa 86 % kannattaa pelien tehokkaasti valvottuja ikärajoja lasten ja nuorten suojaamiseksi. Lisäksi 84 % suomalaisista velvoittaisi rahapelien tarjoajat tiedottamaan riippuvuuden riskistä”, Kauppila sanoo.

51 % pitää rahapeliongelmien puheeksi ottamista hankalana

Hyvinvointialueiden kyselyyn vastanneet johtajat ovat laajasti rahapelihaittojen hoidon kannalla: 26 vastaajasta 22 antaisi hoitoon lisäresursseja.

”Valtaosa ei hae rahapeliongelmiin apua. Hyvinvointialueiden tärkeä tehtävä on purkaa avun hakemisen rakenteellisia esteitä esimerkiksi varmistamalla, että henkilöstöllä on riittävästi osaamista rahapeliongelmien tunnistamiseen ja kohtaamiseen. Avun hakemisen kynnystä madaltavat henkilöstön kouluttamisen lisäksi palveluiden näkyvyys sekä yhteistyö eri palveluiden välillä”, Kauppila huomauttaa.

Ongelmallinen rahapelaaminen voi Kauppilan mukaan kehittyä piilossa muilta. Vuosien aikana pahenevat niin pelaajan kuin hänen läheistensä henkiset, sosiaaliset ja taloudelliset menetykset. Kuitenkin jopa 51 % suomalaisista pitää tutkimuksen mukaan rahapelien aiheuttamien ongelmien puheeksi ottamista hankalana.

”Tietoa ja koulutusta puheeksiotosta tarvitsevat sekä kansalaiset että sote-ammattilaiset. Rahapelaamisen puheeksiotto on saatava osaksi julkisten palvelujen palveluvalikkoa siten, että sosiaali- ja terveyspalveluissa kysytään rahapelaamisesta siinä missä alkoholista tai tupakasta. Haitalliseen rahapelaamiseen tulee saada tukea ja apua tarpeen mukaan.” rahapelaamista tulee hoitaa niin kuin muitakin sairauksia.

A-klinikkasäätiön tilaamaan ja Kantar Publicin toteuttamaan kyselytutkimukseen vastasi 1 010 yli 18-vuotiasta mannersuomalaista 10.–15.2.2023. Aineisto edustaa ja on painotettu vastaamaan väestöä tässä ikäryhmässä. Kyselytutkimus toteutettiin internetkyselyssä Kantarin Forum-internetpaneelissa. Tulosten luottamusväli on kokonaistuloksen osalta +-3,1 %-yksikköä (50 % tulostasolla) suomalaista, jotka jakautuvat tasaisesti miehiin ja naisiin, eri ikäryhmiin, maantieteellisesti sekä vasemmiston ja oikeiston äänestäjiin. Puhelintutkimukseen vastasi 26 päättäjää hyvinvointialueilta ympäri Suomen. Tiedonkeruu toteutettiin 13.2.–9.3.2023.

* Hyvinvointialueilta eri puolilta maata haastateltiin 13.2.–9.3.2023 strukturoidussa puhelinhaastattelussa kaikkiaan 26:ta johtajaa, joiden joukossa oli hyvinvointialuejohtajia, sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtajia sekä vastuualuejohtajia liittyen lapsiin ja nuoriin ja sosiaali- ja terveyskeskuksiin.