Kansainvälisten sopimussuhteiden riitoja ratkaistaan kasvavassa määrin Suomessa

Välimieslautakunnan juttukanta on kansainvälistynyt selvästi viime vuosina. Vuonna 2016 vireille tulleista 64 jutusta yli kolmannes (36 prosenttia) oli kansainvälisiä siten, että vähintään toinen riidan osapuolista oli muualta kuin Suomesta. Vuonna 2017 vireille tulleista jutuista kansainvälisten juttujen osuus on jo 42 prosenttia. Tänä vuonna lautakuntaan on saapunut myös jonkin verran ns. aidosti kansainvälisiä juttuja, joissa kaikki asianosaiset ovat muualta kuin Suomesta.

Lautakunnan pääsihteeri Heidi Merikalla-Teir arvioi, että välimieslautakunnan vuoden 2013 sääntöuudistus on osaltaan vaikuttanut siihen, että yhä useampi liike-elämän erimielisyys ratkaistaan Keskuskauppakamarin välimiesmenettelysääntöjen mukaisessa, lautakunnan hallinnoimassa menettelyssä. Säännöt antavat Merikalla-Teirin mukaan erinomaiset puitteet monimutkaistuneiden juttujen hallinnointiin.

Yritykset edellyttävät nopeasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä nopeutta ja kustannustehokkuutta myös riitojenratkaisulta. “Olemme tyytyväisiä siihen, että olemme pystyneet vastaamaan joutuisuuden ja kustannustehokkuuden vaatimuksiin vaikka samanaikaisesti jutut ovat monimutkaistuneet, kansainvälistyneet ja riitojen rahamääräiset intressit ovat kasvaneet”, Merikalla-Teir toteaa. “Välimiesmenettelysääntöjen mukaisten menettelyjen mediaanikesto on pysynyt noin kahdeksassa kuukaudessa, mikä on erinomainen saavutus kansainvälisessä vertailussa”.

Välimiesmenettely on luottamuksellinen ja nopea vaihtoehto tuomioistuinmenettelylle, ja sitä käytetään vakiintuneesti liike-elämässä syntyvien riitojen ratkaisemiseksi. Jos sopimusosapuolet haluavat saada mahdolliset riitansa ratkaistaviksi välimiesmenettelyssä, heidän tulee sopia siitä kirjallisesti esimerkiksi sisällyttämällä välityslausekkeen sopimukseensa.

Riitoihin on Merikalla-Teirin mukaan tärkeää varautua jo ennakolta sopimusta solmittaessa vaikka riita osapuolten välillä tuntuu sillä hetkellä kaukaiselta ja epätodennäköiseltä. Tilanteet ja ihmiset yritysten takana voivat kuitenkin muuttua, ja muuttuvatkin usein, jolloin tilanne voi olla hyvin erilainen muutaman vuoden kuluttua. Riidat syntyvät toisinaan vasta useamman vuoden kuluttua sopimuksen solmimisesta.

“Kun tarkastellaan välimieslautakunnassa viimeisen neljän vuoden aikana vireille tulleita uusia juttuja, niissä riidan perusteella olevien sopimusten laatimisesta jutun vireille tuloon lautakunnassa on kulunut keskimäärin kolmesta neljään vuotta. Noin 65 prosentissa jutuista riita on alkanut neljän vuoden sisällä riidan perusteena olleen sopimuksen laatimisesta. Vaihtelua toki on. Yhdessä jutussa riidan perusteena oleva sopimus oli laadittu lähes 19 vuotta sitten”, Merikalla-Teir kertoo.

Riitelyyn käytetty aika on Merikalla-Teirin mukaan pois liiketoiminnan kehittämiseltä ja innovoinnilta. Katse ja resurssit pitäisi olla tulevaisuudessa, ei vanhoissa erimielisyyksissä.

“Riitaa ei kuitenkaan aina voida välttää ja tuolloin sopimuksen oikean sisältöiset lainvalinta- ja riitojenratkaisulausekkeet ovat tärkeä riskienhallintakeino, jolla voi olla huomattava taloudellinen merkitys ja pitkälle tulevaisuuteen kantautuvia vaikutuksia”, Merikalla-Teir kertoo. “Yritysten tulisi miettiä huolella jo sopimuksia laadittaessa, miten ne haluavat saada mahdolliset tulevaisuuden riidat ratkaistua.”

Lisätietoja:

Keskuskauppakamarin välimieslautakunta: https://arbitration.fi/fi/ 

Mallivälityslausekkeet: https://arbitration.fi/fi/valimiesmenettely/mallivalityslausekkeet/

Keskuskauppakamarin välimieslautakunnan pääsihteeri Heidi Merikalla-Teir, p. 040 750 6106, heidi.merikalla-teir@arbitration.fi