Rakennusliiton Matti Harjuniemi: Talousennusteiden tarkkuus on huono 

Harjuniemi ottaa esimerkiksi viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alussa tehdyt ennusteet, joissa ei yhdessäkään näkynyt mitään nykyisestä ripeästä kasvusta.

-Yksikään ennustelaitos ei kyennyt sitä näyttämään. Aktia ennusti kasvuksi 0.9 %, Etla 1,1 %, Handelsbanken ja Ilmarinen 1,0%.  Arvovaltainen ja seurattu Euroopan komissio ennusti viimeksi, että Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 1,2 %. Marraskuussa 2016 komissio ennusti Suomelle 0,8 prosentin kasvua vuodelle 2017.

-Vielä kevään korvalla annettiin lausuntoja, joiden mukaan Suomi ei tule enää koskaan saavuttamaan yli 1,5 prosentin kasvuvauhtia ilman rajuja työelämän rakennemuutoksia.

-Olisi paikallaan, että ainakin politiikkasuositusten pohjaksi avattaisiin niiden takana olevia ennustajien yhteiskunnallisia ja vaikkapa tulonjakoa koskevia näkemyksiä.

-Työmarkkinoista ennustajat laukovat niin ikään kantoja syvällä rintaäänellä, usein vailla tutkittua tietoa.

-Kun tutkii viime vuosien ennusteita, on syytä ainakin kysyä, tuleeko politiikkaa tehdä tulevia vuosia koskevien ennusteiden pohjalta. Kestävää vaikuttaa olevan vain tarkan finanssipolitiikan suositus suhdannenousussa ja elvytyksen suositus taantumassa. Näitä suosituksia on myös käytännössä testattu.

-Olisiko parempi, että raportoitaisiin enemmän siitä, mitä poliittisista päätöksistä on seurannut?  Kansantaloustieteellistä tutkimusta tehdään Suomessa laajasti ja laadukkaasti. Ennusteiden suoltaminen ja seuraaminen vievät pohjaa myös tältä vakavasti otettavalta tutkimukselta, jonka soisikin vaikuttavan päätöksentekoon.