Lupaava mittari homesairaiden tutkimiseen
– Yllättävä löydös on hyvin mielenkiintoinen. FGF21-testi edellyttää kuitenkin lisätutkimuksia laajemmissa aineistoissa ja eri työympäristöissä ennen kuin sitä voi suositella käytännön potilasdiagnostiikkaan homealtistuksen yhteydessä, Turun yliopiston työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus sanoo.
Löydös saatiin tutkimuksessa, jonka tekivät Putuksen yritys IndoorAid, Turun yliopisto ja Helsingin yliopisto. Tutkimusta rahoitti Työsuojelurahasto.
Hankkeen tavoitteena oli kehittää uusia objektiivisia immunologisia menetelmiä sisäilmasta sairastuneiden altistumisen ja oireiden lääketieteelliseen tutkimiseen. Tällaisia välineitä on niukalti. Sekä potilaan että työnantajan ja vakuutusyhtiön oikeusturvan mukaista olisi, että tarjolla olisi luotettavia ja valideja, riittävän herkkiä ja mikrobispesifejä, edullisia ja toistettavia mittareita sekä altistumisen että ärsytys- ja yliherkkyysoireiden osoittamiseen.
Selitys lamauttavalle väsymykselle
Hormonin kaltainen FGF21-proteiini on yksi monista markkereista, jotka kuvaavat solun mitokondrioiden toimintaa ja hyvinvointia. Se saadaan verinäytteestä, tarkemmin veren seerumista. Aiemmin sitä on käytetty lähinnä sydänsairauksien, diabeteksen ja maksasairauksien tutkimisessa.
– Elintärkeät mitokondriot vastaavat soluhengityksestä ja tuottavat suurimman osan solun tarvitsemasta energiasta. Niitä on eniten paljon energiaa tarvitsevissa soluissa, kuten lihassoluissa. Jos nämä energiakeskukset alkavat voida huonosti, ne lakkaavat toimimasta, turpoavat ja voivat räjähtää. Vaikka ravintoa ja happea olisi saatavilla, solu ei voi hyvin, koska ei pysty hyödyntämään niitä, Putus kuvailee.
Aiemmin professori Mirja Salkinoja-Salonen työryhmineen on tutkinut mitokondrioita ja todennut mikroskoopilla niiden turpoamisen ja rikkoutumisen home- ja bakteerimyrkkyjen vaikutuksesta.
– Meidän löydöksemme täydentää hyvin näitä aiempia havaintoja, Putus sanoo.
Hän kertoo, että sisäilmasta sairastuneet kuvailevat usein lamauttavaa väsymystään. Ei ole yksi tai kaksi kertaa, kun työntekijä on töistä kotiin pyöräillessään nukahtanut ja ajanut ojaan.
– Tämä mittari näyttää kuvaavan ja selittävän juuri sitä väsymystä, josta potilaat kertovat. Tietenkin pitäisi riittää, mitä kerrotaan, mutta yleensä testejä halutaan varmennukseksi.
Jatkotutkimukset tarpeen
FGF21-testiä on käytetty lähinnä sydänsairauksien, diabeteksen ja maksasairauksien tutkimisessa.
– Testi on olemassa kaupallisena kittinä, se on halpa ja nopea käyttää. Löydöksen merkityksen arviointi edellyttää kuitenkin jatkotutkimuksia suuremmilla aineistoilla sekä toistettavuuden ja validisuuden tarkempaa arviointia, Putus sanoo.
– FGF21 ei edelleenkään korvaisi rakennuksen tutkimista, koska se ei ole homealtistukselle spesifi vaan arvo nousee myös muissa sairauksissa ja tiloissa. Kuitenkin se on objektiivinen osoitus solutason tapahtumista.
Useimmat testit eivät toimineet
Tutkimuksessa käytiin läpi 317 työntekijän terveydentila päteviksi todennetuilla oirekyselyillä. Kliinisesti tutkittiin 175 henkilön veri-, seerumi- ja ulostenäytteitä. Myös tutkittujen työympäristöt vertailukohteineen tutkittiin. Ne olivat hoitoalan laitoksia, yliopistorakennuksia, kouluja ja paloasemia. Mukana oli niin nais- kuin miesvaltaisia työpaikkoja.
Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää basofiilisolujen aktivaatiotestin soveltuvuutta immunologisen vasteen mittarina. Aiemmin kyseistä testiä ei ollut käytetty kosteus- ja homemikrobeille altistuneiden tutkimiseen.
– Basofiiliaktivaatiotestistä ei saatu löydöksiä, ja sitä ei kannata enää tutkia, Putus kertoo.
Tutkijat testasivat myös lukuisia muita immunologisen vasteen mittauksia. Testatuista menetelmistä useimmat eivät sopineet tarkoitukseen. Vasteenmittauksista vanha mikrobispesifi IgE-määritys seerumista osoittautui luotettavimmaksi.
Parhaiten altistumiseen korreloivat viljelyyn perustuvat näytteet rakenteista ja laskeutuneen pölyn toksisuutta mittaava E. coli-lux -testi.
Terveyshaittoja niin miehillä kuin naisilla
Sisäilmakeskustelussa on yleistä väittää, että oireilu on naisvaltaisten työpaikkojen ongelma.
Putuksen mukaan tutkimus osoitti, että terveyshaittoja on yhtä lailla myös miesvaltaisilla työpaikoilla. Tutkimuksen psykososiaalinen osio osoitti myös, että oireita ilmenee niissäkin työpaikoissa, joissa työ on innostavaa, vaikutusmahdollisuudet koetaan hyviksi, vertaistuki on erinomaista ja stressiä vain vähän.
Steiner-kouluissa havaittiin, että terveelliset elintavat ja luomuravinto eivät suojaa oireilta.
Kunnolla korjatuissa rakennuksissa oireet vähenevät selvästi, mutta tiivistyskorjauksissa ne eivät lievity vaan jopa pahenevat.
Lisätietoa: Turun yliopiston työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus, puh. 0400 671 517, tuula.putus@utu.fi
Tutkimushanke: IndoorAid: Basofiiliaktivaatiotesti (BAT) ja IgD-vasta-aine kosteusvaurioaltistumisen osoittamisessa. www.tsr.fi > Hae numerolla 114168
Katsoaksesi videon lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Pohjoisesplanadi 21A
00100 Helsinki
+358(0)9 6803 3311,info@tsr.fihttp://www.tsr.fi, http://www.tiedonsilta.fi
Työsuojelurahasto rahoittaa työelämän tutkimus-, kehitys- ja tiedotustoimintaa, joka parantaa työyhteisöjen toiminnan turvallisuutta ja tuottavuutta.
Rahastoa hallinnoivat työmarkkinakeskusjärjestöt ja se saa varansa lakisääteisen tapaturmavakuutuksen maksutulosta. Rahaston toimintaa valvoo sosiaali- ja terveysministeriö. Rahasto rahoittaa Työturvallisuuskeskuksen toimintaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työsuojelurahasto
Tunteiden johtaminen työpaikalla on järkevää28.11.2019 07:45:00 EET | Tiedote
Tunteita, tunnetaitoja ja tunteiden johtamista työelämässä ei voida enää sivuuttaa. Työpaikoilla on järjetöntä jättää huomiotta sitä suurta kehittämispotentiaalia, joka avautuu tunteiden tunnistamisesta ja hyvästä tunneilmastosta. Työsuojelurahasto on rahoittanut tunnehankkeita, joita esitellään Tutkimus tutuksi -tapaamisessa 28. marraskuuta 2019.
Tunteet ja tunnetaidot työpaikalla – kutsu Tutkimus tutuksi -tapaamiseen 28.11.20195.11.2019 07:25:00 EET | Kutsu
Tervetuloa Työsuojelurahaston 28.11. järjestämään Tutkimus tutuksi –tapaamiseen, jonka aiheena on tunteet ja tunnetaidot työpaikalla. Tilaisuudessa esillä olevissa hankkeissa tutkitaan ja kehitetään esimerkiksi tunnetoimijuutta, tunnetiloja ja tunneilmastoa työpaikalla. Tule kuulemaan ja keskustelemaan työelämän tunnetaidoista Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi -tapaamiseen torstaina 28.11.2019 klo 9-10.30 Musiikkitalon ravintolaan.
Työsuojelurahasto työelämän tutkimuksen ja kehittämisen rahoittaja jo 40 vuotta10.10.2019 13:00:00 EEST | Tiedote
Työsuojelurahasto viettää 40-vuotisjuhlavuottaan 2019. Juhlavuoden kunniaksi Työsuojelurahasto järjestää Helsingissä 10.10.2019 juhlaseminaarin, jossa tutkijat ja asiantuntijat kertoivat työelämän kehityssuunnista, Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden vaikuttavuudesta ja tulevaisuuden työelämästä.
Luonnosta hyvinvointia työhön – myös virtuaaliluonto elvyttää5.9.2019 09:00:00 EEST | Tiedote
Luonnossa voi elpyä työstä ja saada uutta virtaa. Työsuojelurahasto on rahoittanut kahta tutkimusta, joista toisessa on saatu lupaavia tuloksia virtuaaliluonnon ja toisessa luonnossa ulkoilemisen vaikutuksista työhyvinvointiin. Hankkeita esitellään rahaston Tutkimus tutuksi -tapaamisessa 5. syyskuuta 2019.
Työsuojelurahasto palkitsee ajankohtaisia hankkeita – Pidempiä työuria, aivoergonomiaa ja yhteistä vuorovaikutusosaamista9.5.2019 09:00:00 EEST | Tiedote
Työsuojelurahasto palkitsee 40-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi tunnustusstipendillä kolme ajankohtaista hanketta. Palkitut hankkeet ovat kehittäneet suomalaista työelämää tuottamalla uutta ja merkittävää tietoa sekä hyviä käytäntöjä. Kannustaako eläkeuudistus pidempiin työuriin? Miten hoitotyön aivokuorma saadaan kuriin? Onko tiimin vuorovaikutuksen aina oltava rationaalista? Tunnustusstipendit jaetaan ja hankkeet esitellään Tutkimus tutuksi -juhlatapaamisessa 9. toukokuuta 2019.