Päätöksenteon haasteena kiire sekä tiedon yksipuolinen käyttö. Avuksi tarvitaan dialogiloikkaa.

Tietoa tuotetaan tänä päivänä enemmän kuin koskaan ennen. Osataanko kaikkea tätä tietoa kuitenkaan hyödyntää riittävästi?

Nykyinen systeemi sakkaa

Osana Sitran Tieto päätöksenteossa -projektia halusimme selvittää missä ovat tiedon ja yhteiskunnallisen päätöksenteon välisen vuorovaikutuksen pahimmat pullonkaulat ja keskeisimmät kehittämiskohteet.

Alkukesästä 2017 toteutetun kyselyn tulokset kertovat huolestuttavaa tarinaa: vastaajat näkivät tiedon ja päätöksenteon vuorovaikutuksen Suomessa synkkänä ja asenteellisena. Tilanteen näkivät samoin kaikki kyselyyn vastanneet ryhmät: päätöksentekijät, rahoittajat, tutkijat, median edustajat sekä muut palveluntuottajat.

Syiksi tiedon ja päätöksenteon väliseen kitkaan vastaajat listasivat muun muassa kiireen, tiedon yksipuolisen käytön ja kilpailevan tiedon suuren määrän.

Kehittämistahtoa on, miksi mitään ei tapahdu?

”Perinteiset tavat tuottaa sektorikohtaista tietoa ja välittää sitä suoraviivaisesti päätöksentekoon toimivat huonosti keskinäisriippuvaisessa maailmassa”, kommentoi Sitran johtava asiantuntija Eeva Hellström.

Useat kyselyymme vastaajat tarjosivatkin ehdotuksia tiedon ja päätöksenteon vuorovaikutuksen parantamiseksi. Kun etsitään vastauksia monimutkaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin, vastaajat toivoivat erilaisen tiedon ja asiantuntijuuden monipuolisempaa käyttöä, monilähteisen tiedon järjestelmällisempää kokoamista synteeseiksi, yli hallituskausien ulottuvan näkökulman lisäämistä päätöksenteossa ja toimijoiden välisen vuoropuhelun lisäämistä.

Kehitettäessä tiedon käyttöä päätöksenteossa on kuitenkin mentävä yksittäisiä uusia käytäntöjä syvemmälle.

”Tilannetta vaikeuttaa erityisesti tämän päivän lineaariseen tiedontuotanto–tiedonvälitys–päätöksenteko -lähestymistapaan perustuva ajattelu. Monimutkaisessa maailmassa hyväkään tieto ei välttämättä johda hyvään päätökseen, eivätkä hyvätkään päätökset yksin riitä muutosten synnyttämiseen”, jatkaa Hellström.

Digiloikan lisäksi tarvitaan dialogiloikka

Jotta Suomi menestyisi myös tulevaisuudessa, tarvitaan koko tietokäsitystämme ravisuttava ja monipuolistava muutos. Se voi tapahtua vain yhteiskunnallisen dialogin ja omakohtaisen oivalluksen kautta.

”Eri toimijoiden rooleja ja odotuksia osana päätöksentekoa pitäisi ymmärtää paremmin. Siihen tarvitsemme dialogiloikkaa: syvällistä toimintakulttuurin muutosta, jonka ytimessä on ymmärrys siitä, että tiedon merkitys luodaan vuorovaikutuksessa”, jatkaa Sitran ennakointiasiantuntija Hannu-Pekka Ikäheimo.

Ilahduttavaa on, että tiedon ja päätöksenteon vuorovaikutuskäytäntöjen kehittämistä peräänkuulutetaan kaikilta sektoreilta. Tahtoa tilanteen petraamiseksi löytyy.

*

Keskustelunavauksena olemme esittäneet kyselyn tuloksista oman tulkintamme Tieto päätöksenteossa – Kohti dialogiloikkaa -työpaperissamme. Haastamme myös osallistumaan keskusteluun tuloksista.

Näin kysely toteutettiin

Lähetimme kesällä 2017 Tieto päätöksenteossa -kyselyn tiedon ja päätöksenteon vuorovaikutuksen parissa toimiville ja aiheesta kiinnostuneille. Saimme verkossa toteutettuun kyselyyn 531 vastausta etenkin hallintoa ja tutkimusmaailmaa edustavilta tahoilta, mutta myös mm. politiikan, rahoittajien, viestinnän ja muiden palvelutuottajien sekä muiden sidosryhmien edustajilta.

Kyselyn aineisto tulee myös pian saataville yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon (www.fsd.uta.fi) vapaasti hyödynnettäväksi. Tarkemmat tulostaulukot ja graafit on löytyvät PDF:nä täältä sekä Sitran SlideSharestä.