Runsaat kuukautiset, hormonikierukka ja syöpäriski?
Runsaiden kuukautisten hoitoon käytetään nykyään yleisesti hormonikierukkaa tai kohdun limakalvon tuhoamista eli endometriumablaatiota. Näiden hoitojen ansiosta kohdunpoistot ovat monessa maassa vähentyneet huomattavasti. Hoitojen mahdollisesta vaikutuksesta myöhempään syöpäriskiin ei kuitenkaan vielä tiedetä paljon; ei myöskään tunneta tekijöitä, jotka lisäävät riskiä joutua kohdunpoistoon endometriumablaatiosta huolimatta.
LL Tuuli Soini selvitti väitöstyössään runsaiden kuukautisten vuoksi hormonikierukkaa käyttäneiden tai endometriumablaatiolla hoidettujen suomalaisten naisten myöhempää syöpäriskiä. Lisäksi hän arvioi, mitkä tekijät ennustavat endometriumablaation jälkeistä kohdunpoistoa.
Tutkimus perustui kansallisiin rekistereihin. Aineistossa oli 93 843 naista, jotka olivat 30 – 49-vuotiaina käyttäneet hormonikierukkaa sekä 5 484 naista, jotka oli hoidettu endometriumablaatiolla runsaiden kuukautisten takia.
Hormonikierukkaa käyttäneillä naisilla oli lisääntynyt riski sairastua rintasyöpään, mutta pienentynyt riski kohdunrungon- ja munasarjasyöpään.
– Tämä tarkoittaa 2-4 ylimääräistä rintasyöpää 1 000 hormonikierukan käyttäjän joukossa 10 vuoden seuranta-aikana ja 3-6 ehkäistyä kohdunrungon syöpää ja 3-6 ehkäistyä munasarjasyöpää 10 000 hormonikierukan käyttäjän joukossa 10 vuoden seurannassa, Soini havainnollistaa.
Endometriumablaatiolla hoidetuilla naisilla riski kohdunrungon- tai rintasyöpään oli vastaava kuin samanikäisellä muulla väestöllä.
Yli 80 prosenttia endometriumablaatiolla hoidetuista ei tarvinnut myöhempää kohdunpoistoa. Kohdunpoistoa ennakoivia riskitekijöitä olivat kohdun myoomat, nuori ikä, aiemmat keisarileikkaukset tai sterilisaatio.
– Runsaat kuukautiset on yleinen ongelma, joka vaikuttaa haitallisesti jopa joka kolmannen naisen elämänlaatuun. Sekä hormonikierukka että endometriumablaatio ovat tehokkaita menetelmiä runsaiden kuukautisten hoidossa, mutta riskien ja hyötyjen punnitseminen potilaskohtaisesti on tärkeää ennen hoitopäätöstä, Soini toteaa.
LL Tuuli Soini väittelee 29.9.2017 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Cancer risk among women treated with levonorgestrel-releasing intrauterine system or endometrial ablation for heavy menstrual bleeding". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Naistenklinikka, Seth Wichmann -sali, Haartmaninkatu 2. Vastaväittäjänä on professori Ulla Puistola, Oulun yliopisto, ja kustoksena on professori Juha Tapanainen. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/215226
Väittelijän yhteystiedot: tuuli.soini@hus.fi
**************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, tiedeviestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Viikin lehmät kirmasivat laitumelle – lataa riemukkaat videot median käyttöön!3.5.2025 13:26:46 EEST | Tiedote
Suomen urbaaneimmat lehmät ovat kirmanneet iloiten laitumelle Viikin tutkimustilalla ensimmäisen kerran talven jälkeen. Perinteikäs koko perheen tapahtuma keräsi yleisöä laitumen laidalle Helsingin maantieteelliseen keskipisteeseen lauantaina 3.5. arviolta 6 000 henkeä.
Polttavaa tiedettä, viileitä tanssimuuveja – Suomeen voitto kansainvälisessä tiedeviestintäkilpailussa2.5.2025 13:17:05 EEST | Tiedote
Sulo Roukan ja monitaiteellisen tiimin tanssiaskeleet toivat voiton arvostetun Science-lehden Dance Your Ph.D. -kilpailussa.
Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat löysivät yli 150 tieteelle uutta lajia vuonna 202429.4.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Suuri osa maapallon eliölajeista on vielä tuntemattomia. Tutkimustieto lajeista ja niiden välisistä suhteista, levinneisyysalueista ja elintavoista auttaa ymmärtämään paremmin maapallon monimuotoisuutta ja suojelutarpeita.
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Suomalaisten turvallisuuskäsitykset ovat sopeutuneet maailmanpolitiikan myllerrykseen24.4.2025 07:01:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten suhtautuminen puolustuspolitiikkaan on muuttunut huomattavasti Suomen Nato-jäsenyyttä seuranneen kahden vuoden aikana. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa suomalaiset mieltävät Nato-jäsenyyden edelleen laajasti (80 %) Suomen turvallisuutta vahvistavaksi tekijäksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme