Taittovirheleikkaukset johtavat harvoin potilasvahinkoihin

Potilasvakuutuskeskukselle tehtiin vuosina 2007–2016 yhteensä 122 vahinkoilmoitusta koskien taittovirheleikkauksia. Vahinkoilmoituksista 45 katsottiin korvattaviksi potilasvahingoiksi. Vahinkoilmoitukset koskevat yleensä kuivasilmäisyyttä, arpisamentumia tai sitä, että odotettua lopputulosta ei ole saavutettu.

”Tavallinen syy kielteiseen korvauspäätökseen on se, että kyseessä ei ole henkilövahinko. Esimerkiksi joskus käy niin, että potilas joutuu leikkauksen jälkeenkin käyttämään silmälaseja. Se ei ole henkilövahinko eikä siitä näin ollen voida maksaa korvauksia”, kertoo Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäällikkö Elina Muukkonen.

Potilasvahinkolaki määrittää potilasvahingon korvattavuuden edellytykset ja Potilasvakuutuskeskus selvittää, toteutuvatko edellytykset.

Huolellinen esivalmistelu takaa parhaan lopputuloksen

Tavallisimmat taittovirheleikkausten korvattavat vahingot liittyvät potilaan soveltuvuuteen suhteessa valittuun leikkausmenetelmään tai toimenpiteen jälkeiseen seurantaan. Jos esitutkimukset ovat jääneet puutteelliseksi, taipumus esimerkiksi kuivasilmäisyyteen tai sarveiskalvon kartiopullistumaan on saattanut jäädä huomioimatta.

Ennakkoon huomioon otettavia riskitekijöitä ovat sarveiskalvon rakenteelliset ominaisuudet ja vähäinen jäännöspaksuus, suuri taittovirhekorjauksen määrä, leikkaustulokseen myötävaikuttavat silmä- ja yleissairaudet sekä sukurasite.

”Olisi tärkeää, että esitutkimuksen ja riskitekijöiden kartoituksen tekee aina leikkaava lääkäri. Samalla tulisi keskustella toimenpiteeseen liittyvistä mahdollisista haitoista ja odotetusta hyödystä, tavoitetaittokyvystä sekä vaihtoehtoisista leikkausmenetelmistä”, muistuttaa silmätautien erikoislääkäri, dosentti Raimo Tuuminen.

Lisätietoja:

• Korvauspäällikkö Elina Muukkonen, p. 040 450 4604, etunimi.sukunimi@vakuutuskeskus.fi
• Silmätautien erikoislääkäri, dosentti Raimo Tuuminen, etunimi.sukunimi@helsinki.fi
• Viestintä, p. 040 450 4700

Potilasvakuutuskeskus (PVK) huolehtii keskitetysti terveydenhoidon yhteydessä aiheutuneista henkilövahingoista potilasvahinkolain mukaisesti. PVK edistää potilasturvallisuutta tekemällä tutkimusta, laskelmia ja tilastoaineistoa. Keskuksen jäseniä ovat kaikki potilasvakuutuksia myöntävät vakuutusyhtiöt Suomessa. Järjestelmä on ollut lakisääteisenä vuodesta 1987 potilaiden ja hoitohenkilöstön turvana.