Mitokondrioiden toimintahäiriö ohjaa glukoosin väärään osoitteeseen
Perinnölliset toimintahäiriöt mitokondriaalisen DNA:n kahdentumisessa aiheuttavat aineenvaihduntasairauksia, jotka usein johtavat lihasten tai hermoston rappeutumiseen. Näistä oireyhtymistä käytetään nimitystä mitokondriosairaudet, ja niiden oireet saattavat ilmetä joko varhaisessa lapsuudessa tai vasta aikuisena.
Toistaiseksi tuntemattomasta syystä mitokondriosairauksissa toimintahäiriöitä esiintyy vain tietyissä kudoksissa, vaikka kaikki kudokset ovat riippuvaisia mitokondrioiden toiminnasta. Väitöstyössään DI Joni Nikkanen tutki mitokondrioiden toimintahäiriöstä aiheutuvia metabolisia muutoksia lihaskudoksessa. Hän käytti tutkimuksessa sekä hiirimallia että potilasnäytteitä.
Tutkimus paljasti, että mitokondrioiden toimintahäiriö muutti radikaalisti lihaksen aineenvaihduntaa: sairaassa lihaskudoksessa glukoosi ohjautui energiatuotannon sijasta seriini-aminohapon tuottamiseen. Seriiniä tarvitaan muun muassa proteiinien ja metabolian välituotteiden valmistuksessa sekä folaattiaineenvaihdunnan (vitamiini B9) ylläpidossa.
Hiirillä tehty tutkimus osoitti, että mitokondrioiden toimintahäiriön aiheuttamat muutokset lihasten metaboliassa kiihdyttivät sairauden etenemistä. Lihasten metabolisten muutosten estäminen vähensi sairaiden lihassyiden sekä haitallisten mitokondriaalisen DNA:n muutosten määrää.
– Nämä tulokset osoittavat, että metaboliareittejä muokkaamalla voidaan löytää uusia hoitokeinoja mitokondrioiden toimintahäiriöistä johtuviin aineenvaihduntasairauksiin, Nikkanen toteaa.
Väitöstyössä tutkittiin myös mitokondriotauteja aiheuttavien tautigeenien säätelyalueita. Tietokone-ennusteita hyväksi käyttäen Nikkanen tunnisti mitokondriaalisen DNA:n kahdentumisessa tärkeän POLG-geenin läheltä säätelyalueen ja tarkasteli tämän alueen toimintaa.
– Tämä säätelyalue osoittautui aktiiviseksi silmänliikuttajalihaksia hermottavissa neuroneissa sekä niissä selkäytimen hermosoluissa, jotka ovat tärkeitä tuntoaistimuksen etenemisessä iholta aivoihin. Potilasmateriaalia tutkiessamme havaitsimme, että nämä hermosolut kuolevat potilailla, joilla on mitokondriaalinen hermostorappeumatauti. Tunnistimme siis ne hermosoluryhmät, joiden tuhoutuminen on todennäköisesti potilaiden oireiden taustalla.
DI Joni Nikkanen väittelee 7.10.2017 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Tissue-Specific Implications of Mitochondrial DNA Maintenance in Health and Disease". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biomedicum Helsinki, luentosali 2, Haartmaninkatu 8. Vastaväittäjänä on professori Aleksandra Trifunovic, Kölnin yliopisto, ja kustoksena on professori Anu Wartiovaara. Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/223794
Väittelijän yhteystiedot:
**************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, tiedeviestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Itämerennorppien määrästä uusi tarkempi arvio – metsästys jarruttaa kannankasvua16.7.2025 09:02:24 EEST | Tiedote
Itämerennorppakanta on kasvanut viisinkertaiseksi 1970-luvulta, jolloin pitkään jatkunut liikametsästys ja ympäristömyrkyt uhkasivat lajin tulevaisuutta. Uusi tilastollinen malli tarkentaa nyt norpan kanta-arviota.
Liito-orava on taigametsien tulevaisuuden avainlaji9.7.2025 11:26:52 EEST | Tiedote
Tuore geneettinen tutkimus paljastaa yllättäviä piirteitä liito-oravan evoluutiosta sekä vakavia huolia lajin suojelun kannalta. Kaukoidässä saattaa asustaa oma alalaji.
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme