Valeuutiset jakavat kansaa – kun kuka tahansa voi julkaista

Valeuutisilla, ‘fake news’, tarkoitetaan keksittyjä uutisia tai propagandaa, tarkoituksellisesti harhaanjohtavaa, vääristeltyä tietoa tai huijausta. Kolmen kuukauden tarkastelujakson ajalta tehty analyysi paljastaa, että aihe on herkkä. Globaali keskustelu valeuutisten ympärillä on lisääntynyt vaalien ja poliittisen liikehdinnän myötä. Harhaanjohtavan uutisoinnin taustalla vaikuttaisi usein olevan taloudellinen tai poliittinen motiivi. Analyysin perusteella valeuutisointi näyttää jakavan sekä keskustelijat että koko käsitteen kahteen leiriin.

Keskustelun kaksi diskurssia

Kahtiajako näyttäytyy mediassa siten, että valeuutisista käydään todellisuudessa kahta diskurssia, joista toinen koskee median objektiivisuutta sekä poliittisten näkökulmien esiintuomista ja toinen varsinaisen väärennetyn tiedon levittämistä sekä tiedotusvälineiden luotettavuutta. Kuluttajat, joukossaan useita tärkeitä mielipidevaikuttajia, valitsevat merkittäviksi puheenaiheiksi nousevat jutut oman maailmankatsomuksensa mukaan jakamalla niitä vertaisryhmissään sosiaalisessa mediassa.

Kuluttajat ovat toisaalta huolissaan valeuutisten leviämisestä, toisaalta pelkäävät sananvapautensa ja lisääntyvän kontrollin vuoksi. Monet epäilevät median luotettavuutta, ja jotkut jopa luulevat valeuutiskeskustelun olevan perinteisen median keino säilyttää asemansa luomalla epäluuloja internet-keskusteluja kohtaan.

Yhdysvallat Fake News -termin taustalla

Termiä 'Fake news' käytetään monessa kielessä, maista esimerkiksi Brasiliassa ja Saksassa, sellaisenaan englanniksi, mikä osoittaa termin saaman erityismerkityksen. Suurin osa M-Brainin seuraamasta keskustelusta on peräisin Yhdysvalloista, ja sieltä termi on oikeastaan alun perinkin kotoisin Trumpin myötävaikutuksella. Esimerkiksi Iso-Britanniassa 40 prosenttia valeuutisiin liittyvästä keskustelusta mainitsee Trumpin.

Yhdysvalloissa keskusteluun eniten osallistuvat mediat eivät varmaan ole yllätys kenellekään: esimerkiksi suurimpien Facebook-vaikuttajien listan kahta ylimmäistä sijaa hallitsevat Fox News ja CNN, ja top kympistä löytyy useita amerikkalaisia poliittisesti sitoutuneita sivustoja, kuten The Liberty Eagle ja Breitbart.

M-Brainin seurantajakson aikana valeuutisiin liittyviä uutispiikkejä loivat videomeemi Trumpin painiottelusta CNN:n kanssa, Facebookin yhteistyö faktatarkastusta tekevien organisaatioiden kanssa sekä Brasiliassa kärjistynyt tilanne poliitikkojen ja median välillä.

Miten uutinen tulkitaan?

Aineiston perusteella valeuutisten maailmaan liittyivät myös pilat ja vitsailu: tosin kuluttajilla tuntuu usein olevan vaikeuksia erottaa tosi ja leikkimieliset uutiset sekä tunnistaa pilailutarkoituksella tehdyt verkkosivustot.

Keskustelusta tekee haastavaa valeuutinen-sanan merkityksen liukuminen tarkoittamaan jotain muuta kuin mitä sillä alun perin on tarkoitettu. Valeuutinen ei ole sama asia kuin eriävä näkökulma tai median tai keskustelijoiden puolueellisuus. Vahvistusharha (confirmation bias) eli omia käsityksiä tukevan tiedon jatkuva seuraaminen, tuottaminen ja jakaminen on inhimillistä, mutta ei automaattisesti valheellista. Vääristyneeksi se saattaa kuitenkin muodostua, jos tietoja ei säännöllisesti kyseenalaista ja faktoja tarkista.

”if you don't like it, it's fake. if you do like it... it is real”

Tutkimus toteutettiin M-Brainin seurantatyökalujen M-Liven ja M-Adaptiven avulla.

Lisätietoa:

Fake News –analyysiraportti (liitteenä)

M-Live -seurantatyökalun Fake News -haku: https://mlive.m-brain.com