Teologia ja luonnonfilosofia vaikuttivat keskiajalla huomattavasti toisiinsa

Tuomas Vauran väitöstutkimus valottaa 1200-luvulla ja 1300-luvun alussa käytyä akateemista keskustelua inkarnaation psykologiasta. Keskiössä ovat käsitykset ihmiseksi tulleesta Jumalasta.

− Teologit esittivät keskiajalla rohkeasti kysymyksiä ja pyrkivät vastaamaan näihin ensi sijassa järkiperusteisesti. Toisaalta teologit olivat myös tietoisia inhimillisen ymmärryskyvyn rajoista, Vaura kuvailee.

Inkarnaation psykologiaa koskevat keskustelut käsittelivät Kristuksen inhimillisen luonnon kykyä tietää, tahtoa ja tuntea.

− Nykyihmisestä voi tuntua erikoiselta esittää kysymyksiä Kristuksen sielunelämästä, mutta keskiajan teologeista tämä ei ollut outoa. Teologit esittivät Kristuksen sielua koskevia kysymyksiä ja sovelsivat vastauksissaan rohkeasti oman aikansa uusinta psykologista ajattelua, väittelijä kertoo.

Tutkimus lähestyy keskiajan keskustelua ihmiseksi tulleesta Jumalasta filosofisen psykologian näkökulmasta käsin. Keskiajalla filosofinen psykologia oli yksi luonnonfilosofiaan kuuluva osa-alue.

− Teologit omaksuivat käsityksiä luonnonfilosofian alaan kuuluneesta psykologiasta ja sovelsivat niitä teologiseen keskusteluun. Toisaalta taas teologiassa kehitetyt käsitykset vaikuttivat luonnontieteissä esitettyihin näkemyksiin sielusta, Vaura selittää.

Vaura on selvittänyt aikalaisläheistä, millaisia tunteita Kristus ihmisenä koki ja miten Kristus kykeni tuntemaan samaan aikaan sekä iloa että kipua.

− Akateemista keskustelua käytiin tuolloin myös siitä, millaista inhimillistä tietoa Kristuksella oli ja tiesikö hän ihmisenä kaiken, minkä Jumala tietää. Lisäksi kysyttiin, millaisia tahtomuksia Kristuksella oli ja miten Kristuksen eri tahtomukset olivat suhteessa toisiinsa.

Keskiajan teologis-filosofisella keskustelulla on merkitystä nykypäivänäkin

Väittelijän mukaan tutkimuksen yhteiskunnalliset vaikutukset tulevat esille tämän päivän evankelis-luterilaisessa kirkossa.

− Tutkimuksessani on teemoja, joiden uskoisin auttavan kirkkoa ratkomaan akuuteimpia haasteitaan. Esimerkiksi Kristuksen vastakkaisista tahtomuksista käyty keskustelu keskiajalla voisi auttaa kirkkoa ymmärtämään nykyistä paremmin, miten moniääninen kirkko voi olla yksi.

Annettavaa on myös suhteessa luterilaisen kirkon hengelliseen perinteeseen.

− Kirkossa puhutaan melko paljon Kristuksen seuraamisesta, mutta vähemmän siitä, millaista Kristusta seurataan. Keskiajan teologian kattavampi tuntemus voisi myös auttaa kirkkoa ekumeenisissa keskusteluissa katolisen kirkon kanssa, Vaura lisää.

TM Tuomas Vaura väittelee 3.11.2017 kello 12.15 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta "The Psychology of the Incarnation in Thirteenth- and Early Fourteenth-Century Theology". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Yliopiston päärakennus, Fabianinkatu 33, sali 10.

Vastaväittäjänä on apulaisprofessori Filipe Pereira da Silva, Helsingin yliopisto, ja kustoksena professori Sami Pihlström Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot: Tuomas Vaura, s-posti: tuomas.vaura@helsinki.fi, puh. 040 560 3740