Väitös: Lääkkeellinen raskaudenkeskeytys ei lisää seuraavan synnytyksen riskejä

Kahden viimeisen vuosikymmenen aikana raskaudenkeskeytysmenetelmien käytössä on tapahtunut Suomessa merkittävä muutos, kun lääkkeellinen menetelmä on lähes syrjäyttänyt kirurgisen menetelmän.

Suurin osa keskeytykseen hakeutuvista naisista on nuoria, ja huomattava osa suunnittelee raskautta myöhemmässä elämänvaiheessa. Tämä on herättänyt huolen siitä, onko raskaudenkeskeytyksellä vaikutusta seuraavan raskauden kulkuun tai myöhempään hedelmällisyyteen. Tutkimusnäyttö raskaudenkeskeytyksen, erityisesti lääkkeellisen menetelmän, pitkäaikaisvaikutuksista lisääntymisterveyteen on ollut suhteellisen vähäistä.

Tässä laajassa valtakunnallisessa rekisteripohjaisessa tutkimuksessa ennenaikaisen synnytyksen, vastasyntyneen matalan syntymäpainon, pienikokoisena syntyneen lapsen ja istukkaongelmien riski oli samankaltainen yhden ensimmäisessä raskauskolmanneksessa tehdyn lääkkeellisen ja kirurgisen keskeytyksen jälkeen.Myöskään ensimmäisen ja toisen raskauskolmanneksen lääkkeellisen keskeytyksen välillä ei havaittu eroja kyseisissä haittatapahtumissa.

Ennenaikaisen synnytyksen riski lisääntyi hieman naisilla, joilla keskeytyksen ja seuraavan raskauden välinen aika oli alle 6 kuukautta verrattuna naisiin, jolla raskauksien välinen aika oli 18 – 23 kuukautta.

Koeputkihedelmöityshoitojen tarvetta keskeytyksen jälkeen lisäsivät naisen korkeampi ikä ja pienempi raskauksien määrä keskeytyshetkellä. Raskaudenkeskeytykseen liittyvät tekijät, kuten keskeytysmenetelmä, komplikaatiot tai raskausviikot keskeytyshetkellä, eivät sen sijaan olleet yhteydessä myöhempään koeputkihedelmöityshoitojen tarpeeseen.

Väitöstutkimuksen perusteella yksi lääkkeellinen raskaudenkeskeytys ei lisää haittatapahtumien riskiä seuraavassa synnytyksessä.

Ennenaikaisia synnytyksiä pystytään harvoin estämään, mutta hyvin ajoitettu seuraava raskaus keskeytyksen jälkeen voi vähentää ennenaikaisen synnytyksen riskiä. Tämä on hyvä huomioida myös ehkäisyn suunnittelussa.

Koeputkihedelmöityshoitojen tarve raskaudenkeskeytyksen jälkeen näytti liittyvän naisen yleiseen hedelmällisyyteen, eikä yhteyttä keskeytykseen liittyviin tekijöihin todettu.

---

Lääketieteen lisensiaatti Jaana Männistö väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 3.11.2017. Naistentautien ja synnytysten alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Raskaudenkeskeytyksen vaikutus myöhempään lisääntymisterveyteen (The effects of termination of pregnancy on future reproduction). Vastaväittäjänä toimii dosentti Päivi Polo Turun yliopistollisesta sairaalasta ja kustoksena professori Ulla Puistola. Väitöstilaisuus alkaa Oulun yliopistollisen sairaalan luentosalissa 4 klo 12.00.

Oppiarvo ja nimi:
Lääketieteen lisensiaatti Jaana Männistö